"Keittiölabrakokeita" Valkamalle
"Jopa 40% säästö lämmityskustannuksissa polttoöljyn lisäaineella? Miten muka?"
Tein blogin kommentointien jälkeen huumorimielellä "keittiölabrakokeita" antaakseni Ville Valkamalle muutamia käytännön esimerkkejä blogissa keskustelluista ilmiöistä ja todentaakseni miten väärillä väitteillä Turun Pari myy tuotteitaan.
"Lämmön vapautuessa suurelta osin polttoaineesta säteilemällä siirtyy se myös kattilaveteen ja sitä kautta putkistoa pitkin tehokkaammin säteilyn muodossa kasvihuoneeseen" –Turun Pari avoimessa kirjeessään kasvihuoneviljelijöille.
Valkama minulle osoittamassaan kommentissa:
"Näytä minulle tutkimus, joka osoittaa sen, että lämmitysputkistoissa ei kulje säteilyä"
No pyynnöstä näytetään..
Koe 1
Kokeen pääasiallinen tavoite on havainnollistaa käytännön esimerkin avulla "säteilyn etenemistä" putkistossa.
Koejärjestely: Emittoivana pintana käytettiin huoneiston lämmityspatteria, "putkistona" koejärjestelyssä käytettiin 20 mm PVC putkea. Johtuen siitä ettei mulla sattunut olemaan saatavilla rautaputkea päädyin käyttämään sitä mitä oli..
IR-kuvasta 1 voidaan päätellä, että mikäli emittoivan ja absorboivan kappaleen välillä ei ole esteitä lämpösäteily siirtyy "putkistossa". Koejärjestelyssä ei edes yritetty saada aidossa lämmitysputkistossa olevaa vettä mukaan yhtälöön. Koe siis suoritettiin ilman veden lämpösäteilyä absorboivaa vaikutusta. Veden vaikutusta tullaan simuloimaan toisessa kokeessa.
IR-kuvassa 2 putkistoon on tehty noin 45asteen kulma taivuttamalla putkea. IR-kuvasta on selvästi havaittavissa ettei patterista lähtevä lämpösäteily kulje putkistossa. Mikäli kulkisi se näkyisi kirkkaana loisteena taivutetunkin putken päässä. Näin ei kuitenkaan ole. Ja tässä "asennuksessa" säteilyn lähde pääsee säteilemään suoraan putkeen. Näinhän ei todellisuudessa tilanne välttämättä edes ole. Ja aidossa asennuksessa mutkia matkalla on enemmän kuin yksi 45 kulma.
Tätä on pieni / olematon näkyvyyskerroin käytännössä. Toivottavasti avaa asiaa Valkamalle.
Koe 2
Kun penskat oli saatu nukkumaan oli aika kaivaa FLIR uudeleen esiin ja tehdä "keittiölabrassa" vielä muutamia mittauksia veden ja lämmönsiirtopinnan yhteistyöstä, sekä yrittää selvittää läpäiseekö vesi IR-säteilyä.
Harmikseni huomasin että meillä ei ollutkaan keittiön laatikossa paistomittaria, jolla olisin voinut verrata lämpökameran näyttämän ja veden lämpötiloja. No ilmankin pärjää..
Koejärjestely: Kattilan lämmönsiirtopinnan virkaa ajaa tässä kokeessa mattamusta pata. Lämpöenergia prosessiin otettiin sähköliedestä. Sillä ei ole merkitystä tavoin energia siirtyy lämmönsiirtopintaan itse lämmön lähteestä. Säteilyn voimakkuuden määrää säteilevän pinnan lämpötila ja emissiivisyys.
Ensin oli selvitettävä miten tuollainen pata emittoi lämpösäteilyä ilman vettä. Lieden levyä ajettiin täydellä teholla koko testausjakson ajan.
IR-kuvassa 3 on tyhjä pata liedellä. Hyvin loistaa padan kuuma pohja. Lämpöä ilmeisesti kameran maksimilukemien verran, sillä lukema ei muuttunut vaikka mittasin himmeästi punahehkuista lieden levyä ja lukema oli sama. Himmeä punahehku on muistaakseni noin 400-500 astetta raudalla.
IR-kuvassa 4 ollaan normaalilla lämmitysjärjetelmän kattilaveden lämpöalueella. Katkoviivalla korostettuna summittaisesti kattilan pohja. Kutakuinkin tuolta alueelta tulisi olla tässä kuvassa havaittavissa lämmönsiirtopinnan säteilyä mikäli se olisi merkittävästi kuumempi kuin kattilavesi JA IR-säteily kulkisi vedessä. Näin ei näytä olevan. Mahdollista taittumista ei ole huomioitu korostusta piirrettäessä.
IR-kuvassa 5 vesi kiehunut lähes loppuun padasta. Kuivuneella alueella lämmönsiirtopinnan lämpötila 256 astetta. Alueella jossa viimeiset vedet juuri kiuhumassa loppuun lämpötila 98 astetta. Kuva kertoo hienosti kuinka paljon energiaa veden höyrystäminen nappaa ja tietenkin myös sen ettei säteily näytä läpäisevän pientäkään määrää vettä ja / tai että vesikosketuksessa oleva pinta ei voi olla juurikaan vettä kuumempi.
Nähdäkseni näillä mittaustuloksilla voidaan osoittaa Valkaman ajatuksen säteilyn siirtymisestä putkistossa virheellisiksi ja todentaa se että IR-säteily ei kulje vedessä vaan absorboituu siihen. Vahvat viitteet myös siihen että lämmönsiirtopinnan lämpötila ei vesikosketuksessa nouse juurikaan vedenlämpötilaa suuremmaksi. Sen mittaaminen käytännössä "keittiölabrassa" on haasteellista. Ehkä paistomittarilla pääsisi lähelle..
Mittauskalustona FLIR i7 lämpökamera
Sinänsä ihan oivallinen keittiökoe, mutta lämpökamera ei mittaa eikä havainnoi kaasuja. Ja taitaa olla nesteidenkin kanssa vähän niin ja näin. Kuvassa IR4 pitäisi näkyä vain veden pinnan lämpötila, jos se mittaisi sen. Kuvassa näkyy kuitenkin kattilan pinnat. Veden pinnankorkeuden erottaa lämpötila erona kattilan reunalla.
Kuvassa IR5 veden kiehuminen (neste ja kaasu) ei erotu mitenkään.
Ilmoita asiaton viesti
Miksi on nesteiden kanssa niin ja näin? Lisäsin sinulle kuvan. IR6, sekoittumisvaiheessa olevan neste, kun pataan lisätty hanakuumaa (n 55 asteista) vettä. Padassa ollut vesi kuumempaa.
Ei tuo kyllä padan pohjan lämpösäteilyä ole… IR4 kuvassa nimenomaan nesteen pinta, padan pohjan alue summittaisesti merkittynä kuvaan.
Patteriputkistossa ei kulje kaasua. Eikä säteilyä… se haluttiin näyttää.
Kattilavesi ei myöskään ole kiehuvaa vaan noin 75-80 asteista.
Kokeessa tutkittiin sitä mitä siinä tutkittiin..
Ilmoita asiaton viesti
Niin, yritin sanoa, ehken huonoin sanoin, että miten kuvissa erottuisi eri energiatyypit, johtumalla tai säteilemällä etenevät. lämpökameran kuva on 2D, ei 3D.
Siis täysin valokuvaan verrattava.
Ei tuo todista sitä, mitä yrität todistaa. Värit ovat vain ”lämpötiloja” eli todellisuudessa IR-säteilyä ja sitä on kaikkialla näkyvällä pinta-alalla, joka kuvassa on taso.
Ilmoita asiaton viesti
Niin, kuvan tarkoitus on esittää että kattilan pohjan lämpösäteily ei lävistä vettä vaan absorboituu siihen. Mikäli liekin ”säteilylämpö” voisi kulkea kattilan pesästä kasvihuoneeseen asti ilman absorboitumista veteen ja putkiston seinämiin kuvissa tulisi näkyä
A) Lämpösäteilyä taivutetun putken päässä.
B) Kattilan pohjan lämpösäteilyn se osa joka ei absorboituisi veteen näkyisi viistosti kuvatussa kuvassa pohjan alueen, veden pintaa suurempana lämpösäteilynä ts kuvaajan suuntaan korkeampana lämpötilana. Siis jos säteily kulkisi vedessä ja voisi lämmittää säteilemällä kohdetta, kuten Valkama väittää… Näinhän ei tietenkään ole kuten kuvasta näkyy.
En yritä esittää mitää uutta ja merkittävää ainoastaan sen että Valkaman jutut ovat höpöhöpöä.
Jos et ole lukenut tuota blogia johon nämä mittaukset pohjautuvat, niin suosittelen lukemaan ja pohtimaan että voisiko kyseiset IR-kuvat olla kuten ovat, mikäli fysiikka toimisi kuten Valkama esittää.
Ilmoita asiaton viesti
https://en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_abso…
Kun pyysin näyttämään tutkimusta, niin tarkoitin oikeaa tutkimusta, enkä sellaista jonka on tehnyt henkilö, joka ei ymmärrä mitä on tutkimassa. Ei henkilö, joka on Uuden Suomen puheenvuorossa väittämässä vastaan ja tuhlaamassa toisten aikaa.
Ilmoita asiaton viesti
Haha. Varsinainen koomikko.
Luuletko tosiaan että jossain tehtäisiin ”oikeaa” tutkimusta asiasta, jonka jokainen vähänkään fysiikkaa ymmärtävä tajuaa ja voi asian todentaa mikäli käytössä on lämmön lähde, vähän putkea ja lämpökamera..
Ilmoita asiaton viesti
Taidat olla enemmän pihalla, kuin uskoinkaan eillisen puhelun perusteella.
Oletko yrittäjä ja minkä alan?
Ilmoita asiaton viesti
Pihallapa hyvinkin..
En ole yrittäjä.
Tutkin työkseni rakennusten kosteus- ja lämpöteknisiä häiriöitä ja niiden aiheuttamia mahdollisia vaurioita rakenteissa. Rakennusfysiikan ymmärrys on välttämätöntä tämän homman tekemiseen.
Siksipä minua lähinnä huvittaakin tuo sinun väitteesi siitä että kun kaadat PARIa tankkiin, alkaa ulkovaipan johtumislämpöhäviöt vähentyä.
Ilmoita asiaton viesti
En edelleenkään ymmärrä, miksi väität, että lämpökameran kuvassa näkyisi lämpösäteily. IR-kuva ei ole valokuvaa kummempi, valokuva on vain ihmisen näkemällä allonpituus alueella. Eikä siitä näe minkäänlaista säteilyn määrää. Tilanne on aivan sama lämpökameran kohdalla.
Esimerkiksi taivutetun putken kaaren sisäpinnan lämpötila tieto näkyy vain kuvassasi.
Ilmoita asiaton viesti
Jos säteily kimpoilisi PVC-putkessa, senhän pitäisi silti näkyä lämpökamerassa. Koko lämpökameran idea on se, että se havaitsee lämpösäteilyn. Vai olenko ymmärtänyt väärin? Vaikka lämpökameran kuva on 2D eli tavallaan leikkauskuva, se näyttää tarkasteltavan pinnan säteilyn. Paitsi jos säteilyn tiellä on jotain, kuten tässä tapauksessa muoviputki.
Ilmoita asiaton viesti
Aivan oikein.. en huomannutkaan etä olit jo ehtinyt tarttua tähän. Oma selitykseni samaan asiaan alla.
Ilmoita asiaton viesti
Tuota noin.. mitenköhän tämän selittäisi.
Lämpökamera mittaa sen linssiin saapuvan lämpösäteilyn määrää ja laskee emittoivan kohteen pintalämpötilan kameran asetusarvoihin säädetyn emissiivyyskertoimen mukaan. Kameran kennon jokainen pikseli on yksi mittauspiste. Tästä tiedosta kamera muodostaa kuvan asian havainnollistamiseksi. Tiedot saa ulko kamerasta myös raakadatana.
Koetta suoritettaessa kameran emissiivisyys kertoimena oli ”matta mustan” pinnan emissiivisyys arvona 0,95. Myös veden emissiivisyys on lähellä em arvoa.
Onko ok?
Ilmoita asiaton viesti
Lämpökamera mittaa sen linssiin saapuvan IR-säteilyn määrää.
Lämpökamera ei ko. käyräputki tapauksessa reagoi mitenkään putken sisällä olevaan kaasuun ja sen energia sisältöön. Vain mikä on kameran anturin kohtaama kiinteä (neste) pinta. Säteilyenergia eikä myöskään absorboituminen näy kuvassa millään tavalla.
Ilmoita asiaton viesti
Voi hyvänen aika sentään…
Lämmitysputkessa kulkee vettä. Ei kaasua. Mikäli LÄMPÖSÄTEILY etenisi putkessa kuin kaasu tai neste lämpökamera näkisi tuon putkessa kulkevan SÄTEILYN tilanteessa jossa putkistossa ei ole vettä sitä absorboimassa. Edelleen sinulle myös veden emissiivisyys on 0,93-0,98. Se imee hyvin tehokkaasti lämpösäteilyä. Säteilijänä se ei toimitehokkaasti koska ei voi käytännössä säteillä yli 100 asteen lämpötilassa.
Mitä kohtaa herra ei nyt ymmärrä?
Putkessa virtaava neste kyllä säteilee, mutta se on vedestä emittoituvaa säteilyä ei kattilan lämmönsiirtopinnasta. Ymmärrätkö
Itse putkistokin säteilee, mutta se on putkistosta emittoituvaa lämpösäteilyä, ei kattilan lämmönsiirtopinnasta.
Taivas mitä sakkia…
Ilmoita asiaton viesti
Mittaa viikonloppuna vaikkapa nuotiota sillä lämpökamerallasi, niin alkaa sytyttämään.
Ja ota myös valokuva puhelimesi kameralla ja vertaa niitä keskenään.
Sitten laita käsi näkyvien liekkien päälle 20 cm päähän.
Ilmoita asiaton viesti
Ai siihen päälle, missä palokaasujen konvektiossa siirtyy lämpöä ylöspäin? Eikö olisi turvallisempaa pitäytyä sivussa ja tunnustella vain sitä säteilyä?
Voin ottaa IR kuvaa ja valokuvaa samasta liekistä vkonlopun aikana..
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, saadaan autenttista materiaalia.
Ja erinomaisen mukavaa viikonloppua, Riku.
Tarjoan kaljat, jos et polta kättäsi.
Ilmoita asiaton viesti
Totta helvetissä poltan. Palokaasuihin on sitoutunut lämpöenergiaa. Jos työnnän käteni kaasun konvektiovirtaan saan vammoja. Lämpökamera ei tuota ilmaan sitoutunutta energiaa näe koska se ei säteile. Eikä normaali olosuhteissa myöskään lämpene säteilystä vaan säteilyn absorboineen kappaleen ilmaan johtamasta energiasta..
Nyt tutkitaan säteilyn siirtymistä. Miksi sotket lämmön siirtymisen muodot keskenään? Sätely ja konvektiovirtaus on eriasioita..
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä, jos kuitenkin saisit sen säteilyn vangittua siitä ympäriltä sillä lämpökameralla, olisin tyytyväinen.
Pakkohan tuo konvektio oli heittää vielä kehään.
Ilmoita asiaton viesti
No, millos saadaan notskista kuvia?
Ilmoita asiaton viesti
Jos lämpösäteily kulkee putkissa kasvihuoneeseen, niin silloin kannattaa saman tien siirtää palamisesta myös valo sinne samalla mekanismilla: säästää rahaa kun ei tarvitse loisteputkia.
Teknisestihän tummanpunainen valo ja lähes saman aallonpituuden infrapuna käyttäytyvät samalla tavalla ja ovat sama asia. Raja on vedetty mielivaltaisesti kohtaan, jossa ihmissilmä lakkaa erottamasta näkyvää valoa; sähkömagneettisen säteilyn luonteessa ei tapahdu mitään muutosta tuossa kohdalla.
Toki projektiin liittyy muutamia teknisiä haasteita, mutta vaikka energiaa ei voikaan luoda tyhjästä, niin rahaa voi. Toisaalta rahalla voi sitten ostaa energiaa, joten ei tuo nyt niin huono idea ole.
Ilmoita asiaton viesti
”Jos lämpösäteily kulkee putkissa kasvihuoneeseen, niin silloin kannattaa saman tien siirtää palamisesta myös valo sinne samalla mekanismilla: säästää rahaa kun ei tarvitse loisteputkia.”
Hah, nimenomaan näin.. 😀
Ilmoita asiaton viesti
Kyllä tuon varmaan saisi markkinoille. Kuluttajansuojalaki asettaa pieniä rajoituksia:
”6 §
Kielto antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja
Markkinoinnissa tai asiakassuhteessa ei saa antaa totuudenvastaisia tai harhaanjohtavia tietoja, jos tiedot ovat omiaan johtamaan siihen, että kuluttaja tekee ostopäätöksen tai muun kulutushyödykkeeseen liittyvän päätöksen, jota hän ei ilman annettuja tietoja olisi tehnyt.”
Koska lakia ei kaikesta päätellen valvota mitenkään ja vastaavasta asiasta näyttää olevan jo ennakkotapauskin, voisi tuo silti onnistua.
Ilmoita asiaton viesti
Jussi Linjamalla on nyt puurot ja vellit sekaisin. Mikäköhän seuraavista on eniten kysymyksesä:
asennevamma, agenda vai typeryys?
Ilmoita asiaton viesti
Käärmeöljyallergia, veikkaisin.
Ilmoita asiaton viesti
😀
Ilmoita asiaton viesti
Sähkömagneettinen säteily kyllä kulkee sopivan kokoisessa aaltoputkessa, tällainen on esimerkiksi optinen kuitu.
Tämä tosiasia ei tietenkään muuta Valkaman väitteitä miksikään, ne ovat edelleen hevonkukkua.
Ville Valkamalle voisikin antaa kotitehtäväksi laskea, mitkä ovat infrapuna-alueen säteilyn kuljettamiseen tarvittavan aaltoputken optimaaliset dimensiot ja mistä materiaaliseista sellainen aaltoputki pitäisi valmistaa?
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Juuri näin. Mä mietin tuossa muuten että mahtaako moista kuitua olla olemassa? En ole tutkinut. Oisko sellaiselle jotain käytännön sovellutusta olemassa jossa se voisi olla tarpeen? Ehkä jossain aurinkovoimaan ja sen siirtoon liittyvissä keräin systeemeissä?
Sopivalla peilillä keskittäisi isomman alueen säteilyn kuidun päähän ja siirtäisi toisaalle?
Ilmoita asiaton viesti
Väität pokkana, että SM-aaltoliikettä ei esiinnyt missään muualla, kuin sopivan kokoisessa aaltoputkessa, jonka dimenssiot ovat oikein ja että tämän perusteella vesiputkessa ei etene SM-aaltoliikettä?
Löytyykös tälle esitetylle väittämälle jotain lähdekirjallisuutta?
Minkäs koulutuksen Timo Ylhäinen on Helsingin Yliopistosta 80-luvulla saanut?
Ilmoita asiaton viesti
Hyppään häiritsemään.
Esiintyy. Sitä esiintyy jokapaikassa absoluuttisen nollapisteen ylittävissä lämpötiloissa.
Miten se sitten siirtyy on toinen asia.. Heikosti, jos lainkaan vedessä. Ja lämmitysputkisto on vettä täynnä. Eikä rautaputken emissiivisyys anna kovin hyvää kuvaa sen kyvystä heijastaa lämpösäteilyä. 0,60 on raudan emissiivisyys. Eli parhaimmillaankin se heijastaa pois vain 40%, vesi absorboi luokassa 0,93-0,98.
Eikö nuo arvot jo itsessään riitä kertomaan että ei tuo sinun ”teoriasi” pidä.
Ja katso kuvasta miltä näyttää lämpösäteily mutkan takaa… Ilman veden absorboivaa vaikutusta.
Jos haluat voin tehdä saman kokeen jollain aikataululla rautaputkella ja muutamalla 90 asteen kulmalla? Laitetaan vaikka tehokkaampi sätelijä vielä lähteeksi?
Ilmoita asiaton viesti
Epäilen että sinun ei kannata tehdä yhtään mitään, koska et osaa kuitenkaan tehdä sitä oikein.
Saisinko kommenttisi linkin takana olevaan kuvaajaan?
https://en.wikipedia.org/wiki/Electromagnetic_abso…
Ilmoita asiaton viesti
Pikavilkaisulla näyttäisi siltä että vesi absorboi tehokkaasti ultraa ja infraa, näkyvää heikommin.
Kuis? Aa.. nyt ymmärrän mitä haet takaa.
Tarkoitat että veden absorbtio lähi-infra alueella ei ole sen lyhimmillä aallonpituuksilla niin tehokasta. Ja että lämpösäteily siis voi kulkea vedessä.
Joo o.. Tosin nuo lähi-infan aallonpituudet 700-2500nm on käytössä lääketieteen kuvantamisessa, joten niiden intensiteetti ei liene lämmitystehon siirtämisen kannalta kovinkaan suuri.
Vai oletko erimieltä?
Ilmoita asiaton viesti
Toki tuota ennen pitäisi selvittää, kuinka suuri osa lämpösäteilystä läpäisee 6 mm paksuisen teräslevyn. Tuollainen levy kun on monesti vesitilan ja lieskan välissä. Joskus on ohuemmasta materiaalista tehdyt putket; voi olla vaikka vain 1.0 mm joissain köyhissä versioissa. Jos varman päälle haluaa ottaa, voi kokeen tehdä 0.02 mm paksuisella alumiinifoliolla.
Ilmoita asiaton viesti
Meinasin jo vastata tähän jotain, mutta jätän vastaamatta. Jussi varmaan tarkoitti ihan hyvää.
Ilmoita asiaton viesti
Vastaa toki, kun aloitit:
– Millä mekanismilla lämpösäteily siirtyy säteilymuodossa öljyn liekistä veteen?
– Miten tuo vaikuttaa veden lämpenemiseen? Jos lämmitämme suljetussa systeemissä vettä säteilylämmittimellä tai alhaisen lämpötilan vastuksella, kumpi mielestäsi kuluttaa 40% enemmän sähköä ja miksi?
Ilmoita asiaton viesti
”- Millä mekanismilla lämpösäteily siirtyy säteilymuodossa öljyn liekistä veteen?”
Et siis ole vielä ymmärtänyt sitä faktaa, että kun liekin lämpötila nousee niin myös tulipesän seiniin kohdistuva energiavirta kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpötila tulipesän vesipuolella nousee ja sen emitoiman SM-aaltoliikkeen intensiteetti kasvaa sekä aallonpituushuiput sijoittuvat toiselle aallonpituus alueelle.
Ja katsos kun primäärinen lämmityskohde ei ole se kattilan vesi, vaan se on prosessi kattilan takana. Kun energiasiirretään tehokkaasti tämä prosessi pystyy hyödyntämänään tämän energian paremmin. Tällöin häviöt termodynaamisesta systeemistä vähenee ja lämmityslasku pienenee.
Se että Riku Reinikka sotkee asiaan näkyvyyskertoimia, joista hän ei valitettavasti näytä osaavan sijoittaa käytännön termodynaamiseen systeemihin, ei tarkoita sitä, etteikö energiaa siirtyisi nyt, eilen, huomenna ja aina sekä ikuisesti vedessä SM-aaltoliikkeenä.
Näin yksinkertaisesta asiasta on kysymys, ja siitä asiasta on jo annettu käytännön näytöt monesti.
http://www.tulitehoa.fi/referenssit
Muutama esimerkki.
https://youtu.be/ZJikc0v3xFY?t=7s
https://youtu.be/y1J2mexnzKo?t=5s
https://youtu.be/juSlh2SC_KY?t=6s
https://youtu.be/a7HnW_I1scc?t=5s
https://youtu.be/p1szr86oWcY?t=4s
Hyvät päivän jatkot!
Ilmoita asiaton viesti
Ok. Ongelma on vain se, ettei vesi ”emitoi SM-aaltoliikkeitä” silloin, kun se on teräslevyn takana.
Tuon veden kannalta on täysin samantekevää, lämmitätkö putkea hehkulampulla, jonka volframilangan lämpötila on 2500C, vai lämmitätkö sitä vaikkapa kuumalla vedellä tai 5500C auringolla. Putken sisällä oleva vesi lämpenee maksimissaan sen verran mitä putki lämpenee, yleensä hiukan vähemmän.
Et muuten vastannut kysymykseen, onko hehkulamppu parempi lämmönlähde kuin sähkövastus? Sehän on paljon kuumempi, joten luulisi sen olevan hyvinkin hyödyllinen öljypolttimen tulipesässä. Lisäksi se on halvempi, kuin nykyisin käytettävät lämmitysvastukset. Terassilämmitin/porsimislamppu voisi myös olla kova sana.
Ilmoita asiaton viesti
Tässä ei ole mitään ongelmaa.
”Et siis ole vielä ymmärtänyt sitä faktaa, että kun liekin lämpötila nousee niin myös tulipesän seiniin kohdistuva energiavirta kasvaa. Tämä tarkoittaa sitä, että lämpötila tulipesän vesipuolella nousee ja sen emitoiman SM-aaltoliikkeen intensiteetti kasvaa sekä aallonpituushuiput sijoittuvat toiselle aallonpituus alueelle.”
Tällä tarkoitin siis sitä, että tulipesän veden puoleinen pinnan säteilyteho kasvaa, kun lämpötila tulipesässä kasvaa.
Tässä ei pitäisi olla mitään erityisen ihmeellistä, mikä vaatisi erityisiä älynlahjoja ymmärtää, että SM-aaltoliike pystyy etenemään vedessä absorboitumatta siihen ja täten myöskin vaikuttamatta veden lämpötilaan.
Se että Jussi Linjama ei ymmärrä, että tällä on merkitystä mm. siihen, että mihin lämpötilaan patterin pinta-ala keskimäärin lämmitettäväsä huoneessa voi nousta ja näin ollen edelleen välittää polttoaineen energian enimmissä määrin SM-aaltoliikkeenä kohteessa oleviin massoihin, ei tarkoita sitä, etteikö näin tapahtuisi.
Jussi Linjamaa ja Riku Reinikkaa yhdistää sellainen tekijä, että he molemmat tekevät olettamuksia, jotka pätevät jossain tietyssä olosuhteessa tai teoreettisessä tilanteessa, mutta eivät ymmärrä, että termodynaamisen systeemin laajaa kokonaisuutta, jossa energiansiirtyminen on jatkumo.
Lisäksi Jussi Linjamo äskeisen kommenttinsa perusteella ei näytä ymmärtävän, mitä teho tarkoittaa ja mitä osia öljylämmitysjärjestelmään ylipäätään kuuluu.
Timo Ylhäisellä ongelma taas vaikuttaisi olevan arkaluontoisempi ja henkilökohtainen, joten jatkossa en kiinnitä häneen huomiota. Toivottavasti muut keskustelijat myös osaavat ottaa tämän huomioon.
Ilmoita asiaton viesti
No kerropa meille vähemmillä älynlahjoilla varustetuille, mikä on mielestäsi putken sisäpuolen lämpötila:
– Silloin kun käytetään tavallista polttoöljyä
– Silloin kun käytetään lisäainetta
Onko mielestäsi olemassa mitään luotettavaa tapaa mitata tuo lämpötila tai onko Suomessa sinun lisäksesi ketään henkilöä, joka voisi asian mitata tai sen tietää?
Voiko ilmiötä toistaa millään muulla vähintään yhtä kuumalla lämmönlähteellä?
Esimerkiksi, jos putkea kuumentaa happi-asetyleeniliekillä, tai säteilyttää sitä hehkuvalla volfram-langalla, silloin talon toisessa päässä oleva patteri kuumenisi heti, koska lämmön johtumista ei tarvittaisi vaan lämpö siirtyisi säteilemällä vettä pitkin.
Jos taas tilanne on sellainen, että super-lisäine tuottaakin kuumemman liekin kuin mikään muu tunnettu aine, sekin voidaan kyllä helposti varmistaa mittaamalla tulipesän lämpötila.
Ilmoita asiaton viesti
Tämä Valkama on melkoinen kaveri.
Ei muuten puhelimessa vastannut suoraan kysyttäessä että paljonko liekin lämpötila nousee ”PARItettaessa”. Kierteli ja kaarteli, edes selkeää suuruusluokkaa ei tahtunut tulla. Viimein sain irti että ehkä ollaan kymmenissä.
Vaikea uskoa ettei se muka oikeasti ymmärtäisi tätä asiaa. Veikkaan että mies vaan on siinä tilanteessa että ei voi myöntää asian oikeaa laitaa koska samalla tunnustaisi julkisesti olevansa huijari.
Ja jos miettii kuinka montaa asiakasta Turun Pari on noilla ”vaihtoehtoisen fysiikan” korulauseilla kusettanut, voi asian julkinen esiintuleminen johtaa korvausvaateisiin.
Ilmoita asiaton viesti
Laitetaanko puhelun äänite julki?
Vastasin, että jotta ihmisissilmä huomaa muutoksen on sen oltava vähintään kymmeniä asteita.
RIKU. Minulla on nyt tunne, että sinä koitat nyt saivarella omaksi eduksesi. Miksi minulla on tälläinen tunne?
Ilmoita asiaton viesti
Oho.
Kappas vaan. Miksei minulle kerrottu että puhelu nauhoitetaan?
Mutta joo. Laita tulemaan vaan..
Paljonko Pari lisäaine nostaa liekin lämpötilaa?
Paljonko voi vettä vasten olevan lämmönsiirtopinnan lämpötila olla?
Miten viljakuivuri käytössä liekin säteily palopesässä ”siirtyy suoraan ilman väliaineita viljan kosteuteen?”
Ilmoita asiaton viesti
”Kappas vaan. Miksei minulle kerrottu että puhelu nauhoitetaan?”
Koska sinä soitit minulle, ja minä saan äänittää kaikki minulle tulevat puhelut ilman mitään erillisiä kertomisia.
”Paljonko Pari lisäaine nostaa liekin lämpötilaa?”
Nostaa aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi turpeen tukipoltossa voi nostaa vaikka satojakin asteita.
”Paljonko voi vettä vasten olevan lämmönsiirtopinnan lämpötila olla?”
Voi olla vaikka pakkasella tai sitten 1000 astetta plussalla. Riippuu tapauksesta.
”Miten viljakuivuri käytössä liekin säteily palopesässä ”siirtyy suoraan ilman väliaineita viljan kosteuteen?””
Absroboiko kuivailma sähkömagneettista aaltoliiketta, kuten auringon valoa ja lämpöä? Ja jos absorboi, niin millä aallonpituuksilla?
Nyt kun sait nämä vastaukset niin alkaan varmaan jo hieman hävettämään?
Ilmoita asiaton viesti
”Voi olla vaikka pakkasella tai sitten 1000 astetta plussalla. Riippuu tapauksesta.”
Sanotaan vaikka normaalissa öljylämmityskattilassa. Jos kattilavesi 80 asteista. Sitähän ei ole tarkoitus keittää…
”Nostaa aina tapauskohtaisesti. Esimerkiksi turpeen tukipoltossa voi nostaa vaikka satojakin asteita.”
Niin siis PARI vai tukipoltto?
Oletetaan 95% hyötysyhteella toiviva normaali öljykattilalaitteisto. Anna joku skaala missä liikutaan? Paljonko suunnilleen on säädöissään olevan kattilan liekin lämpötila ennen ja jälkeen lisäaineistuksen?
”Absroboiko kuivailma sähkömagneettista aaltoliiketta, kuten auringon valoa ja lämpöä? Ja jos absorboi, niin millä aallonpituuksilla?”
Kysyin että miten se liekin IR säteily pääsee palokammiosta ilman väliaineita sinne viljan sekaan? Läpäiseekö se säteily palopesän? Aika hurjaa… Gammaako se säteilee?
Luulin että sinne viljaan puhalletaan lämmitettyä ilmaa..
Ilmoita asiaton viesti
Tämä viimeistään kertoo sen, että Riku Reinikka ei ole ymmärtänyt, että energiansiirrolla on kolme tapaa:
1) SM-aaltoliike
2) Johtuminen molekulaarisen kosketuksen kautta
3) Konvektio, joka on massan ja energian siirtoa
Jos Riku ei ymmärrä, että poltettaessa polttoainetta uunissa, että palopesän seinät lämpenevät energiavirrasta ja että tästä johtuen myös palopesän ulkopinnat kuumenevat, niin sille en voi yksinkertaisesti mitään. Hänen olisi kyllä pitänyt kyetä tämä ymmärtämään.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrän. Mutta miksi väität liekin energian siirtyvän ilman väliaineita viljan kosteuteen?
Kun välissä on kuitenkin metallia heti palopesässä ja energia siirretään viljan joukkoon puhallettavaan ilmaan oletettavasti ristiinvirtaustyyppisessä lämmönsiirtimessä…
Siis näin teidän lapussa lukee:
”Koska liekin luovuttaman lämpösäteilyn intensiteetti kasvaa palamislämpötilan ja polttoaineen hiilipitoisuuden funktiona, nousee viljankuivaajan kokonaishyötysuhde käytettäessä PARIa. Kuumempi liekki tuottaa enemmän lämpösäteilyä, jota siirtyy aiempaa enemmän kuivaajauunista ilman lämmönsiirtoainetta suoraan kuivaajakaapissa olevaan viljan sisältämään kosteuteen.”
Niin että miten se liekin lämpösäteily siirtyy ilman lämmönsiirtoainetta suoraan viljan kosteuteen?
Ilmoita asiaton viesti
…jatketaan tästä itsestäänselvyydestä. Pinnat siis kuumenevat lieskan vaikutuksesta. Otetaan käyttöön lisäaine ja liekin lämpötila nousee ja se säteilee voimakkaammin. Pinnat lämpenevät edelleen korkeampaan lämpötilaan ja ulkopinnalta lämpöä siirtyy johtumalla kuumavesiputken sisäpinnalle. Tällöin vesi alkaa lämmetä. Mikä tapahtuu nyt putken sisäpinnalla? Entä vedessä? Mielestäsi siis putken sisäpinnan säteily lähtee etenemään jotenkin, kenties heijastumalla pinnoista, kohti lämmönluovutinta. Mitä seillä tapahtuu? Lämpeneekö esim. seinäradiaattorin sisäpinta säteilyn vaikutuksesta? Jos lämpenee, silloin lämpenee myös ulkopinta ja patteri säteilee voimakkaammin. Yritän hahmottaa ajatteluasi. Mikä saa sinut noin vakuuttuneeksi siitä, että vaikuttava mekanismi on nimen omaan säteily, joka etenee vedessä putken sisäpuolella? Mikä todistaa sen?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä ja asiallinen kysymyksen asettelu, pisteet siitä.
Lue artikkeli Voima&Käytöstä ja katso kuvaajaa sivun oikeassa alareunassa.
http://www.konepaallystoliitto.fi/wp-content/uploa…
Huomioi että polton hyötysuhde on aina ollut yli 90%.
Jääkö jäljelle muita vaihtoehtoja?
Tulokset ovat vastaavat myös ko. viljelijän erillisellä huoneella sekä muilla kasvihuoneilla, automaalaimoissa, leipomoissa ja kiinteistöjen lämmityksessä.
Kyseenalaistaa saa, mutta tehkää se niinkuin Juha Kinnunen tekee niin keskustelu on rakentavaa sekä etenee järkevästi.
Kiitos Juha. Ja edelleen perään kuulutan niitä virassa olevia professoreja mukaan keskusteluun. Puhelimeni numero on 050 525 74 52 , saa soittaa.
Ilmoita asiaton viesti
Tää on koko mainitun artikkelin parasta antia.
”PARIn toiminta alkaa öljysäiliössä ja se vähentää lämmönsiirrosta syntyviä häviöitä systeemin taserajoilta, kuten kasvihuoneen tapauksessa sen seinäpintojen läpi kulkeutuvia
johtumislämpöhäviöitä.
40 % säästö osoittaminen pelkästä palamishyötysuhteesta on fysikaalinen mahdottomuus, joten energiatehokkuutta on mitattava koko systeemin tuotantohyötysuhteella”
Ai että.. Aina yhtä hauska. 😀
Toki Valkama tarkoittaa oikeasti että koska 40 % säästö osoittaminen pelkästä palamishyötysuhteesta on fysikaalinen mahdottomuus, on yritettävä perustella utopistiset väitteet venyttelemällä ja vanuttelemalla fysiikan lakeja ja keksimällä tarvittaessa uusia..
Ilmoita asiaton viesti
En ole kirjoittanut, että kukaan olisi ”vähemmillä älynlahjoilla varustettu”. Olen kirjoittanut, että ”Tässä ei pitäisi olla mitään erityisen ihmeellistä, mikä vaatisi erityisiä älynlahjoja ymmärtää, että SM-aaltoliike pystyy etenemään vedessä absorboitumatta siihen ja täten myöskin vaikuttamatta veden lämpötilaan.”
Nyt kun oleellisin valloilla ollut vääristymä viestistäni on korjattu, voin keskittyä vastaamaan Jussi Linjamon kysymyksiin.
”…mikä on mielestäsi putken sisäpuolen lämpötila:
– Silloin kun käytetään tavallista polttoöljyä
– Silloin kun käytetään lisäainetta”
Tämä on totta kai tapauskohtaista, joten en pysty antamaan yleispäteviä lukuja.
”Onko mielestäsi olemassa mitään luotettavaa tapaa mitata tuo lämpötila tai onko Suomessa sinun lisäksesi ketään henkilöä, joka voisi asian mitata tai sen tietää?”
Tämän mittaamiseen on varmasti olemassa pätevää henkilöstöä ympärimaailman, mutta pelkkä putken lämpötilan määrittäminen ei riitä. On ymmärrettävä kokonaisuus josta tämä muutos tulee. Tästä keskustelisinkin erittäin mielelläni virassa olevien professorien kanssa, jotta asiaan voitaisiin kiinnittää huomiota.
”Voiko ilmiötä toistaa millään muulla vähintään yhtä kuumalla lämmönlähteellä?”
SM-säteilyn aallonpituus jakaumaan ja intensiteettiin vaikuttaa kaksi päätekijää, jotka ovat pinnan lämpötila ja emissiivisyys. Näin ollen se voidaan toistaa, mutta kun halutaan mitata eroa termodynaamiseen systeemin energiatehokkuudessa, pitää mitattavat parit olla suhteessa yhtä vaikuttavat.
Polttoaineiden suhteen liekkirintaman säteilynintensiteettiin vaikuttaa mm. saavutettu lämpötila sekä polttoaineen kemialliset ominaisuudet kuten hiilipitoisuus ja reaktionopeus.
”Esimerkiksi, jos putkea kuumentaa happi-asetyleeniliekillä, tai säteilyttää sitä hehkuvalla volfram-langalla, silloin talon toisessa päässä oleva patteri kuumenisi heti, koska lämmön johtumista ei tarvittaisi vaan lämpö siirtyisi säteilemällä vettä pitkin.”
Vertauskuva on huono, katso yllä olevat vastaukset niin ymmärrät miksi.
” Jos taas tilanne on sellainen, että super-lisäine tuottaakin kuumemman liekin kuin mikään muu tunnettu aine, sekin voidaan kyllä helposti varmistaa mittaamalla tulipesän lämpötila.”
Mittaaminen on aina osaamista vaativa toimenpide, jossa on tiedettävä tarkkaan, mitä ollaan mittaamassa ja miten sen voi luotettavasti mitata. Valitettavasti vaikka liiketoimintaani oleellisesti kuuluu fysiikan ymmärtäminen, niin en ole mittausasiantuntija. Käsittääkseni mittaaminen on aina suureen A vertaamista suureeseen B, jolloin inhimillisestä lähtötilanteen asettelusta voi syntyä mittausvirhe, joka vaikeuttaa absoluuttisen oikean johtopäätelmän tekemistä. Näin tapahtui mm. Riku Reinikan lämpökameralla toimitetuissa keittiölaboratoriomittauksissa. Tämän voinee myös toinen keskustelija vahvistaa. Toivoisin myös, että Riku lopettaisi haaskamaasta minun aikaani todistelemalla omaa pätevyyttään käyttää lämpökameraa, kun sillä ei ole kuitenkaan mitään tekemistä energiansiirtymisen kanssa esimerkiksi puutarhalla tai höyrylauhde prosessissa jne..
Sanon nyt vielä sen verran, että jos täälä Puheenvuorossa saisi ns. mainostaa, niin toisin huomattavasti enemmän esiin asiakkaidemme kokemuksia energiankulutuksen muutoksessa. Toistaiseksi olen pyrkinyt vain aktivoimaan kansalaiskeskustelua tärkeissä asioissa, joista lehdistö ja virkamieskoneisto vaikenee.
Kiitos Jussi Linjamolle hyvistä kysymyksistä, joita äsken esitit. Ilman niitä en olisi päässyt vastaamaan niihin ja moni asia olisi jäänyt kertomatta.
Ilmoita asiaton viesti
”Valitettavasti vaikka liiketoimintaani oleellisesti kuuluu fysiikan ymmärtäminen”
Just joo. 😀
”mittausvirhe, joka vaikeuttaa absoluuttisen oikean johtopäätelmän tekemistä. Näin tapahtui mm. Riku Reinikan lämpökameralla toimitetuissa keittiölaboratoriomittauksissa”
Mikä mittausvirhe? Miksi säteily ei tullut putkesta läpi?
Miksi lämmönsiirtopinnan säteily ei näy kuvissä jos se läpäisee veden?
Selitä älä selittele.
Ilmoita asiaton viesti
Ymmärrät sen varmasti leirinuotiolla.
Ilmoita asiaton viesti
Spede. Paskat argumentit ja nekin lainassa…
Ilmoita asiaton viesti
Pitäisiköhän sinun oppia argumentoimaan ensin omat väittämäsi oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Olen vähän huonotapainen välillä. Sori siitä.
Miten hyvin IR-säteily läpäisee metallia?
Ilmoita asiaton viesti
Todennäköisesti aika huonosti ja en ole IR-säteilyn kykyyn läpäistä metallia ottanut tähän mennessä mitään kantaa noin muutoin, kuten varmasti oletkin jo ymmärtänyt.
Ilmoita asiaton viesti
Tooodella huonosti. Lue. Ei ollenkaan.
Ai että et ole?
”Kuumempi liekki tuottaa enemmän lämpösäteilyä, jota siirtyy aiempaa enemmän kuivaajauunista ilman lämmönsiirtoainetta suoraan kuivaajakaapissa olevaan viljan sisältämään kosteuteen.”
Mitä tarkoittaa ilman lämmönsiirtoainetta?
Ilmoita asiaton viesti
http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23261…
Kts. kommentti 3 niin ymmärrätte miten hyvin Rikulla on homma hallussa.
Ilmoita asiaton viesti
Kopioidaan nyt tuo linkkisi viesti tähän…
”Todella julkeaa valehtelua. IR-säteily ei taatusti kulje palopesästä viljaan ilman välittäjäaineita.” -minä
”Mitenkäs se sitten kulkeutuu auringosta avaruuden tyhjiön läpi maapallon ilmakehään ja edelleen maan pinnalle asti absorboituen tai heijastuen maanpinnalla ?”- Valkama
___________
Koska IR säteily etenee kyllä tyhjiössä ja ilmassa säteilyn lähteestä absorboivaan kappaleeseen.
Mutta ei metallisen palopesän läpi…. Lämpöenergia siirtyy viljaan ilman konvektiossa.
Jos laitat viljaa sinne palopesään liekin säteilyyn, se säteily tavoittaa sen viljan.
Tajuutko? Tä?
Ilmoita asiaton viesti
”Mutta ei metallisen palopesän läpi…. Lämpöenergia siirtyy viljaan ilman konvektiossa. ”
Sinä et nyt ymmärrä, että se kuumentunut pinta säteilee sähkömagneettista aaltoliikettä sinne kuivausilmakanavaan ja kuivauskaappiin.
Sekä lisäaineen kanssa että ilman lisäainetta. Mikä tässä on niin vaikeaa ymmärtää?
Ilmoita asiaton viesti
Siinä on juuri noita lämmönsiirtoaineita. Metallia johon liekin säteily absorboituu. Absorboiduttuaan säteilyn sisältämä energia johtuu lämmönsiirtimen läpi virtaavaan ilmaan. Ilmaan sitoutuneena se kulkee sinne viljan joukkoon.
Miksi väitätte että kuumemman liekin säteily kulkee suoraan viljaan ilman lämmönsiirtoaineita.. Jos kerran itsekkin ymmärrät että näin ei asia ole..?
Ilmoita asiaton viesti
”Siinä on juuri noita lämmönsiirtoaineita. Metallia johon liekin säteily absorboituu. Absorboiduttuaan säteilyn sisältämä energia johtuu lämmönsiirtimen läpi virtaavaan ilmaan. Ilmaan sitoutuneena se kulkee sinne viljan joukkoon.”
Ilma ei absorboi SM-aaltoliikettä kuin hyvin pienellä spektrillä, ja lämmönvaihtimen pinta emitoi sitä hyvin laajalla spektrillä.
Lämpösäteily ei tarvitse väliainetta siirtyäkseen paikasta A paikkaan B.
Vieläkö jaksat saivarrella fysikaalisesta tosiasiasta?
Ilmoita asiaton viesti
Miten hyvin se mahtais toimia jos sammutat ilman puhalluksen kokonaan?
Sillä silloin se mahdollinen säteily on se lämmönlähde… Mietippä sitä.
Se on sama siinä vaiheessa sammuttaa se poltin.
Pelkkä puhallinkin kuivaa paremmin kuin tuo pelkkä säteily tollasessa systeemissä.
Jos oletetaan että se säteily ikinä saavuttais sitä viljaa..
Ilmoita asiaton viesti
Palaa aika nopeasti puhki se uuni ilman sitä puhallinta, joten kuivausaika jää aika lyhyeksi joka koska tulipalon vaaraa kasvaa ilmeiseksi.
Ja toisekseen ilmavirta sitoo viljasta höyrystyneen kosteuden ja vie mukanaan poistokanavaan.
Tulitko tälläistä miettineeksi, ennekuin aloit leikkimään viisasta?
Ja vielä tärkein lisäys: En ole missään kohtaa sanonut, että uunin läpi virtaava ilma olisi tarpeeton kuivumisen suhteen, joten ihmettelen että mistä vedit tämän jokerin?
Ilmoita asiaton viesti
Totta kai tiedän että se ilma kuljettaa kosteuden pois sieltä viljasta.. Tunnen diffuusion satavarmasti paremmin kuin sinä..
Tarkoitan siirtyvän lämpötehon kannalta. Pitääkö sulle kaikki selitää niinku lapselle…
Ai palais uuni puhki. Vaatii siis ilman virtauksen joka johtaa lämmön pois? Eikö säteilemällä pysty poistamaan? Silti se säteily on niin merkittävä osa systeemiä..?
Toinen kiinnostava seikka on se että miten se vilja kuivuu kuivemmaksi PARIlisällä jos hygrostaattin asetusarvoon ei tehdä muutoksia? Hygrostaattihan ohjaa järjestelmää nimenomaan kosteuden mukaan..
”Kuivauksessa jossa ohjaus on toteutettu termostaatilla, saavuttaa kuivattava vilja halutun kuivuuden alemmassa poistolämpötilassa.”
”Kuivauksessa jossa ohjaus on toteutettu hygrostaatilla, saavuttaa kuivattava vilja alemman kosteusprosentin aiemmin asetetulla hygrostaatin asetusarvolla.”
Mihin nää väittämät nojaa?
Ilmoita asiaton viesti
”Ai palais uuni puhki. Vaatii siis ilman virtauksen joka johtaa lämmön pois? Eikö säteilemällä pysty poistamaan? Silti se säteily on niin merkittävä osa systeemiä..?”
Huomaan että Riku tykkää saivarella, ilmeisesti oikein rakastaa saivartelua.
”Toinen kiinnostava seikka on se että miten se vilja kuivuu kuivemmaksi PARIlisällä jos hygrostaattin asetusarvoon ei tehdä muutoksia? Hygrostaattihan ohjaa järjestelmää nimenomaan kosteuden mukaan..”
Se tulee ihan fysikaalisen ilmiöstä, jonka SM-aaltoliikkeen lisääntyminen tuo tullessaan. Käytännössä monesti asiakkailla havaittu asia.
Katsos SM-aaltoliikkeen lisääntyessä kaapissa oleva vilja saavuttaaa tasalaatuisemmin korkeamman lämpötilan, kuin pienemmällä määrällä SM-aaltoliikettä. Tämä tarkoittaa sitä, että viljakuivuu pidempään myös jäähdytyksen aikana, joka kestää kuivurista riippuen n. ½ – 1 tunnin luokkaa jokaisen kuivatun kaapillisen jälkeen.
Ilmoita asiaton viesti
”Katsos SM-aaltoliikkeen lisääntyessä kaapissa oleva vilja saavuttaaa tasalaatuisemmin korkeamman lämpötilan, kuin pienemmällä määrällä SM-aaltoliikettä.”
Niin eli siis puhallusilman lämpötila on korkeampaa?ko?
”Kuivauksessa jossa ohjaus on toteutettu termostaatilla, saavuttaa kuivattava vilja halutun kuivuuden alemmassa poistolämpötilassa”
Miksi?
Ilmoita asiaton viesti
Koska vain pieni spektrin osa SM-aaltoliikkeestä lämmittää ilmaa, ei puhallusilman lämpötila välttämättä nouse lainkaan. Kirjallisuusviitteissä on ristiriitaa sen suhteen, että lämpeneenkö kuivailma SM-aaltoliikkeen vaikutuksesta lainkaan, tai tapahtuuko SM-aaltoliikkeen absorboitumista tietyillä erittäin lyhyillä aallonpituuksilla ilmaan.
Kentällä seurannassa on havaittu mm. seuraavanlaisia viitearvoja muutoksista:
70 asteisella kuivausilmalla nousu on n. 2 astetta
80 asteisella kuivausilmalla nousu on n. 4 astetta.
Ja tämäkin on aina tapauskohtaista. Esimerkiksi yksiliekkipolttimilla nousu on yleensä radikaalimpaa ja niillä muutos efektiivisyydessä tulee selkeimmin esiin.
Mitä tulee kuivauksen poistoilman loppulämpötilaan asian pystyy toteamaan järjellä, että kuivauksen aikana poistoilmaan kosteusprosentti kasvaa kuivaustehon kasvaessa ja tällöin kuivausaika lyhenee, jolloin haluttu viljan kuivuus tavoitetaan alemmassa poistolämpötilassa.
Tähän kun yhdistää vielä jäähdytyksen aikana tapahtuvan kuivumisen osuuden kasvun niin tulos voi olla merkittävästikkin erilainen loppukosteuden suhteen, jos muutosta ei oteta huomioon kuivausta ohjatessa.
Näin se fysiikka toimii.
Ilmoita asiaton viesti
Eli toiminta perustuu siihen, että vilja absorboi PARI:n tuottaman SM-säteilyn (ja näin tehdessään viljan lämpötila nousee enemmän, kun ilman PARIa), ymmärsinkö oikein?
Ilmoita asiaton viesti
Toinen asia mitä tämä sankari ei tajua on se että kattilavettä jäähdytetään patteriverkon paluuvedellä säätöventtiilillä kun se lähtee kiertoon.. Sitä varten systeemissä on säätökäyrä joka muuttaa ulkolämpötilan mukaan patteriverkon veden oikean lämpöiseksi.
Eli patterit säteilevät samalla teholla sisäilmaan vaikka palopesässä tapahtuisi mitä… Jos lämmityskäyrään ei tehdä muutoksia.
Valkama ei myöskään tiennyt onko mainostamassaan referenssi kasvihuoneessa tehty lämmitysjärjestelmän säätöarvoihin muutoksia samalla kun on ruvettu ”PARIttamaan”
Ja ulkoseinän johtumislämpöhäviöihin tuo tökötti ei todellakaan voi vaikuttaa. Aivan vitsi koko jätkä. Kusettaja.
Ilmoita asiaton viesti
”Valkama ei myöskään tiennyt onko mainostamassaan referenssi kasvihuoneessa tehty lämmitysjärjestelmän säätöarvoihin muutoksia samalla kun on ruvettu ”PARIttamaan”
Minä tiedän mistä muutos kokonaisuudessa tulee. Ohjasin sinut kysymään sen asiakkaalta, koska asiakkaan näkemys on se, joka asiassa on merkittävä.
Kutsuit minua vitsiksi ja kusettajaksi, ilman päteviä perusteita. Odotan julkista anteeksi pyyntöä.
Ilmoita asiaton viesti
Älä henkeäs pidätellen odottele.. Sä annat virheellistä tietoa markkinnoinnissa. Ja sun teoriat on naurettavia. Siinä vitsiä ja kusetusta..
Ilmoita asiaton viesti
Valkaman maailmankaikkeudessa eivät vallitse ne samat fysiikan lait, joita opiskelin 80-luvulla Helsingin yliopistossa.
Tämän universumin fysiikasta Ville Valkamalla ei näytä olevan osaamista.
Liekö mahdollista, että Turun Pari ei huijaa tahallaan, sen omistajat ovat ainoastaan tavattoman lapsellisia ja tietämättömiä. Vaikea uskoa.
Ilmoita asiaton viesti
Väität pokkana, että SM-aaltoliikettä ei esiinnyt missään muualla, kuin sopivan kokoisessa aaltoputkessa, jonka dimenssiot ovat oikein ja että tämän perusteella vesiputkessa ei etene SM-aaltoliikettä?
Löytyykös tälle esitetylle väittämälle jotain lähdekirjallisuutta?
Minkäs koulutuksen Timo Ylhäinen on Helsingin Yliopistosta 80-luvulla saanut?
Ilmoita asiaton viesti
Hyvä Turun Pari Oy:n hullutuksen puheenjohtaja, Ville Valkama
Sinä ja minä emme voi koskaan keskustella järkevästi fysiikasta. Syy tähän onnettomaan tilanteeseen on sama kuin se, ettei evoluutiobiologi voi koskaan keskustella järkevästi kreationistin kanssa.
Mutta voit olla varma, että kerron mielipiteeni edustamasi yhtiön markkinoinnista, aina kun minulla on siihen aikaa ja mahdollisuus.
Ilmoita asiaton viesti
Tästä saa käsityksen, että harrastat vain trollausta, vaikeutat toisten liiketoimintaa tarkoitusperäisesti ja herjaat ihmisiä perättömillä väitteillä, jotka perusteluiden puuttuessa osoittautuu valheiksi.
Jos käsitykseni on väärä, niin se kannatta perustella välittömästi aukottomin perustein vääräksi.
Harjoittamasi toiminta on törkeää ja perusteetonta.
Ilmoita asiaton viesti
Rauhassa, Ville. Kätesi vapisee.
Ilmoita asiaton viesti
Eli et perustele, OK.
Ilmoita asiaton viesti
Sinä, Ville Valkama, Turun Pari Oy:n osakas ja hullutuksen puheenjohtaja, olet useaan otteeseen jakanut tämän:
https://youtu.be/ct5quwtl3YI?t=817
mutta et tunnista, että se liittyy erittäin läheisesti aiempaan kysymykseeni tässä keskustelussa.
Se ei yllätä minua.
Ilmoita asiaton viesti
Ja se kysymys oli? Tai paremminkin muotoiltuna, missä kohtaa minun olisi pitänyt reagoida jollain tietyllä tapaa kysymykseesi?
Ilmoita asiaton viesti
Käsitykseni kognitiivisista kyvyistäsi, Ville Valkama, eivät olleet kummoiset.
Ilmoita asiaton viesti
Soitin referenssikohteeseen tomaatinviljelijälle S&S Frediin.
Viljelijä oli oikein vilpittömän kuuloinen puhelimessa ja sanoi että mitään muita muutoksia järjestelmään ei ole tehty, ainoastaan ruvettu käyttämään PARI lisäainetta ja kulutus tilalla tosiaan on hänen mukaansa pudonnut tuon 40%. Kulutus on varmistettu polttoaineen toimittajaltakin kuulemma. Numerot on hänen mukaansa oikein.
Varmaa on se, että Valkaman fysiikan tulkinnat ei tätä selitä joten jos näin todella tapahtuu voi kyseessä olla merkittävä keksintö.
Tuon toteaminen pitää kuitenkin onnistua labrassa ja se koe ei edes ole vaikea suorittaa kun on kattilalaitteistot käytössä.
Todella mielenkiintoinen juttu…
Pitäisi kaivaa dataa ulkoilman lämpötiloista tuolta ajanjaksolta. Laitteiston ohjaus on viljelijältä saadun tiedon mukaan sisäilmatermostaatin perässä, myös tuuletus ja käyttövesi on säädetty kuten aiemmin.
Laitteistot huollettu kuten aiemmin ja suuttimet samaa kaliiberia. Laitteistoa ajetaan pääosin täydellä teholla koska hieman alimitoitettu.
Ilmoita asiaton viesti
Fredin tapauksessa mahdollista kulutuksen pienentymistä voisi ehkä selittää alimitoitetun laitteiston lyhyemmät käyntiajat… Hypoteesina. Siis mikäli tuo lisäaine tuo lisää tehoa systeemin sisään.
Vastaavat tulokset pitää saada näkyviin normaalissa oikein mitoitetussa järjestelmässä, niin että järjestelmän eri osista kerätään mittaustietoja loggereilla ja mittaustuloksia analysoidaan oikeiden vaikuttavien komponenttien löytämiseksi.
Rinnalla tulee ajaa identtistä järjestelmää ilman lisäaineistusta referenssien saamiseksi.
Olisipa sopivat laitteet niin olisin mielelläni mukana tutkimassa tätä juttua..
Ilmoita asiaton viesti
Sitten soittoa Poltinhuolto Pekka Turuselle ja kysy että miten hänen kattilansa ovat olleet mitoitettu liikekiinteistössä ja omakotitalossa.
Pääset siitäkin päänvaivasta että onko kyse mitoituksesta vai jostain muusta.
https://youtu.be/juSlh2SC_KY?t=2s
Ja tosiaan suosittelen Rikulle visiittiä Otaniemeen Aalto yliopiston kirjastoon. Siellä painelet yläkertaan ja vasempaan takanurkkaan rappusiin nähden. Ei siis lehtien lukusaliin vaan sinne Tekniikan osastolle. Viimeinen hylly, muistaakseni kolmas väli vasemmalta, löytyy termodynamiikan kirjat.
Siellä on sitä tietoa. Infosta varmasti auttavat jos ei meinaa löytyä.
Ilmoita asiaton viesti
Kai olet lukenut. mitä Stefan Fred kertoo tässä:
När tillsatsämnet Pari används i växthus sägs det också kunna öka skörden och effektivera blomningen. Det har ändå växthusodlaren Stefan Fred inte observerat.
– Jag har inte märkt något, det måste jag ärligt säga. De som säljer ämnet påstår ju nog att det ska inverka på skörden, men det kan jag inte uttala mig om. Det beror på så mycket annat i ett växthus, väder och vind och sånt.
Men du har ju i samråd med Turun Pari skrivit under ett dokument där det står att du är säker på att användningen av tillsatsämnet märkbart har bidragit till er odlingsframgång?
– Jo, det har jag. Men just det året som det gällde så kom det nog en större skörd, men det beror ju på soltimmar och sånt. Och hur man lyckas med allt det övriga i växthuset. Det finns tiotals faktorer som kan inverka på skörden.
https://svenska.yle.fi/artikel/2015/05/22/spara-up…
Ilmoita asiaton viesti
Mielenkiintoinen kohta jutussa on myös tämä koskien polton lämpötilan nousua.
Vårt ämne gör att oljelågans temperatur ökar med mellan 50 och 100 grader. Och när en oljepanna bränner oljan ungefär i 1 100-1 200 grader så kan man slå på 100 grader på det och dra slutsatser om vad det innebär för strålningsvärmen.
Efter intervjun vill Marko Valkama ändra sitt uttalande om att lågans temperatur stiger med mellan 50 och 100 grader till att ämnet höjer temperaturen märkbart.
Mitä tuo merkittävä nyt sitten lienee.. Joitain kymmeniä asteita ilmeisesti. Tai kuten Valkama asian ilmaisee, silmin havaittava muuto liekissä tapahtuu joidenkin kymmenien asteiden muutoksessa.
Mitään ennen-jälkeen tuloksia ei kai ole mitattuina tai sitten niitä vaan ei julkisteta.
Mutta joo, jos sata astetta saa nostettua niin vaikuttahan se kyllä aika merkittävästi säteilytehoon..
Ilmoita asiaton viesti
Kirjoitetaan myös tänne sama kommentti, kun Valkaman puheenvuoroon. Jos vaikka sattuisi ”vahingossa” häviämään tuolta 🙂
Kyllä se merkitsevä virhe sieltä löytyi: S&S lausunto, sivu 2: viljelykauden ajoittuminen 2011 3 viikkoa aiemmin ja päättyminen 3 viikkoa myöhemmin, kuin 2012.
Eli vuoden kylmimpään aikaan lämmitetään 3 viikkoa ”Kaikkein kylmintä sää oli meillä helmikuussa. Helmikuusta muodostui paikoin jopa harvinaisen kylmä. Maan eteläosissakin mitattiin yli 30 C asteen pakkasia”
(http://blogi.foreca.fi/2012/01/saavuosi-2011/)
Ja vastaavasti lausunnossa ”Vuoden 2012 sääolosuhteiden ollessa haasteellisempia, kuin useampana vuonna…” – joo kesä oli vähän kylmempi, mutta ei kasvihuonetta kesällä lämmitetäkään.
Tämän takia empiiristen kenttäkokeiden tulokset, joiden väitetään olevan tieteellisiä todisteita ovatkin ”Tieteellisiä” todisteita.
Ilmoita asiaton viesti
”Ja vastaavasti lausunnossa ”Vuoden 2012 sääolosuhteiden ollessa haasteellisempia, kuin useampana vuonna…” – joo kesä oli vähän kylmempi, mutta ei kasvihuonetta kesällä lämmitetäkään.”
Kyllä muuten lämmitetään.
”Kirjoitetaan myös tänne sama kommentti, kun Valkaman puheenvuoroon. Jos vaikka sattuisi ”vahingossa” häviämään tuolta :)”
Jos pystyt edes jollain hataralla asia yhteydellä linkittämään kommenttisi blogiini viestiäsi ei poisteta, ellet sitten spämmää ja pilaa keskustelua muutoin järjettömillä kommenteilla kuten Timo Ylinen tekee. Kriittinen saa olla mutta ei pidä olla typerä.
”Kyllä se merkitsevä virhe sieltä löytyi: S&S lausunto, sivu 2: viljelykauden ajoittuminen 2011 3 viikkoa aiemmin ja päättyminen 3 viikkoa myöhemmin, kuin 2012.”
Maaliskuu 2012 tai 2013 oli ennätyskylmä Närpiössä, kylmempi kuin moni helmikuu yleensä on ja vielä 3 vrk pidempi kuin useimmat helmikuut ovat.
Vuosi Viikot Satomäärä Öljynkulutus
2008 38 37,52 107317
2009 38 36,80 120580
2010 39 35,50 128512
2011 38 33,00 128837
——————————————-POLTTO OPTIMOITU PARI LISÄAINEELLA
2012 32 29,90 76254
2013 32 33,52 73581
2014 34 33,91 77631
2015 35 29,26 71977
2016 36 35,71 82150
Ilmoita asiaton viesti
Laskin, että normeerattu kulutus putosi (2008-2001 –>2012-2016)32 % noiden kahden jakson keskiarvoista laskettuna. Käytin Vaasan lämmitystarvelukuja. Kuntakohtaisia korjauskertoimia en saanut ladattua Ilmatieteenlaitoksen sivulta. Keskiarvo jakso 1 2008-2011: 126073,3 l ja jakso 2 2012-2016: 85732,68 l.
Oletetaan polton hyötysuhteeksi 93 % ja lämmönjakelun ja luovutuksen yhdessä 80 %. Onko realistinen? Lienee todellisuudessa huonompi?
Mutta jos näillä mennään, hyötykäyttöön eli lämmitykseen on päätynyt energiaa jaksolla 1 1260733 x 0,93 x 0,8 = 937980 kWh (1l PÖ = 10 kWh). Tämä on reippaasti enemmän kuin jakson 2 polttoöljyn KULUTUS. Joko hyötysuhteet ovat olleet jaksolla 1 todella huonot ja parantuneet merkittävästi jaksolla 2 tai sitten tuolla tapahtuu jotain maagiselta vaikuttavaa, jota on lämpötilamittauksilla erittäin vaikea todeta. Tai molemmat.
Jos oletetaan lämmön jaon ja lämmönluovutuksen hyötysuhteeksi 0,8 x 0, 8 = 0,64, lämmitykseen päätyvä energia olisi keskimäärin 75038,8 l eli 750388 kWh. Tällöin kokonaishyötysuhde olisi jaksolla 1 noin 60 % ja jaksolla 2 noin 88 %. Tämä olisi jo fysiikan lakien mukaan mahdollista. Sen ymmärrän, että lämmönsiirto liekistä veteen voi tehostua. Mutta mahdollinen vaikutus lämmönjakoon on tässä mysteeri.
Yritin kirjoittaa auki sen, mikä luullakseni saa porukan noin epäileväiseksi.
Ilmoita asiaton viesti
Jälleen kerran hyvää ajattelua Juhalta, kiitos siitä. Voitko lähettää tuon normeerauslaskelman nähtäväksi minulle, sähköpostini on muotoa @tulitehoa.fi
Poltonhyötysuhde on sekä asiakkaan että poltinhuoltajan kertoman mukaan ollut aina yli 90% savukaasuanalyyseissä.
Se mitä olen muutamissa puheenvuoroissa koittanut kertoa on, että savukaasuanalysaattorilla ei mitata energiatehokkuutta eikä sitä tule pitää sellaisen mittarina missään olosuhteissa. Ei edes Tekniikanmaailman mittauksissa, vaikka niitä tehdäänkin viihdyttämään lukijaa ja vaikuttamaan testattavien tuotteiden myyntiin toimittajien ajaman mielivaltaisen agendan mukaisesti.
Lämmönjakelun hyötysuhde on minulle terminä vieras, kaikki putket kulkevat samassa lämmitetyssä tilassa joten voisin kuvitella että se on 100%.
Jäljelle jää vain se, mitä olen tässä jo aiemmin kertonut, joka on teorina ihan täysin mahdollinen eikä toistaiseksi ole mitään sellaista, joka pois sulkisi tämän teorian käytännön toimivuutta, varsinkin kun saavutetut tulokset asiakkailla todentavat muutosta jota valloillaan olevat käsitykset eivät tue.
Ilmoita asiaton viesti
Käytitkö sisäilman lämpötilana mitä arvoa? Ohjauksen 15 astetta vai yleistä 17 astetta?
Saitko jostain tiedon käyttöveden osuudesta energianlulutuksessa? Sehän pitää laskea ulos tuosta normeerauksesta koska ei ole ”keliriippuvainen”
Ilmoita asiaton viesti
Ajatus oli havainnollistaa muutoksen suuruutta. Ilmatieteenlaitoksen lukuja käytin. Oletan, että ne ovat S17 mukaan. Mikähän olisi kasvihuoneille sopiva sisäilman lämpötilan lukema?
Käyttövettä en huomioinut. Ei ole mitään hajua mikä voisi olla kulutus noissa olosuhteissa.
Ilmoita asiaton viesti
Viljelijän mukaan järjestelmän ohjauksessa käytetään 15 astetta. Yleisesti kasvihuoneiden mitoituksessa lukemani mukaan 16-18 astetta.
Sen lämmitystarveluvun vois tolle kohteelle laskea sen todellisen tavoitteen 15 astetta mukaan.. Siinä pääsisi lähemmäs todellisuutta.
Ja sit pitäis huomioida viljelykauden pituudet myös eli milloin on lämmitetty. Melkein kuukausitasolla ois ehkä tehtävä toi laskenta..
Ilmoita asiaton viesti
Stefan on muistaakseni sanonut, että käyttöveteen palaa n. 100 – 120kg vuorokaudessa kesäaikaan. Kasteluveden määrä on riippuvainen auringon paisteisuudesta.
Vesiverkon vesi täytyy lämmittää kastelulle sopivaan lämpötilaan, jotta kasvualustan lämpötila ei kärsi.
Aurinko jos menee pilveen täytyy ylimääräinen kosteus poistaa kasvihuoneesta tuulettamalla ja lämmittämällä. Näin vältytään kasvitaudeilta, joten lämmitysjärjestelmän teholla on näin ollen suuri vaikutus kasvitautejen määrään.
Vertailussa pitää myös huomioida satomäärä. Astepäiväluvut eivät valitetavasti ota kevään vertailulämpötilan lisäksi auringonpaisteisuuteen mitään kantaa. Myös tuulisuus ja sateisuus/lumisateisuus jää selvittämättä astepäiväluku normeerauksella. Nämä lisäävät energian kulutusta.
Sitten tärkein on se tuotantomäärä. Eli kuinka paljon on onnistuttu tuottamaan satoa tuotantoaikaan nähden. Tuotanto on voimaakkaasti riippuvainen lämpösummasta (auringosta ja lämmityksestä), lannoituksesta, kastelusta jne. Nämä kaikki ovat ammattiviljelijän ammattitaitoa, joka tavoittelee mahdollisimman pienin kustannuksin mahdollisimman hyvää tuotantomäärää.
Lisäksi pitää huomioida aloitusviikkojen myöhästyttämisen vaikutus, ei pelkästään sääolosuhteiden osalta vaan myös tuotantomäärien osalta. Lyhennettty kasvuaika pudottaa kokonaissatomäärää ja viivästetty aloitus rehevöittää kasvustoa, joka pienentää neliösatoa suhteessa käytettyyn viljelyaikaan.
Satomäärät ovat avainasemassa, kun arvioidaan energiatehokkuutta kasvihuoneella. Fredin tapauksessa energiatehokkuus on kasvanut yli 40%.
Tämä on tuottavuusloikka. Viekää viesti Sipilälle.
http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture…
Ilmoita asiaton viesti
Jep. Kasvihuone on normeerauksen kannalta haasteellinen kohde laskettavaksi, noiden muuttujiensa kanssa.
Hyvä olisi jos saisit seurantaan ja mittarointiin normaalissa käytössä olevan asuinrakennuksen.
Siinä vuoden mittainen loggerointi kattavasti sisä- ja ulkolämpötiloista, kattilaveden seuranta, polttimen käyntijaksot, patteriverkon meno- ja paluu, patterikohtaiset meno- ja paluu seurannat. Ja sama lisäaineistuksella.
Käyttövesi pitää siinäkin saada mittaroitua, jotta sen haukkaaman energian saa laskettua.
Jotain saattoi unohtua vielä tuosta.. Mutta ainakin jotain tollasta ottaisin seurantaan. Mitä enemmän aina parempi, niin ehkä puuttuva tekijä se sieltä löytyisi…
Ulkoseinärakenteen lämpöjakaumam loggerointi joka seinällä ja riittävållä otannalla. Samoin auringon säteilytehon mittaukset.
Ja tietenkin sisäpintojen pintalämpötilojen seuranta. Ja ilmankosteudet ulkona ja sisällä.
Mahtavaa olisi jos saisi pattereiden IR säteilyt loggeroitua jonkinlaisella automaattikuvauksella.
Ilmoita asiaton viesti
Otetaan mietintä myssyyn, hyviä ajatuksia. Älä anna minun unohtaa tätä.
Ilmoita asiaton viesti
Ei Ville, se ei ole tuottavuusloikka. Se on uskon loikka.
Ilmoita asiaton viesti
Tänään Ville Valkama alkoi poistamaan kommentteja blogistaan, sekä estämään joidenkin keskustelijoiden vastauksia.
Ei mikään yllätys. Näinkin voi yrittää muokata todellisuutta mieleisekseen.
Se on osoitus siitä, minkä me jo tiesimme: pelkuruus ja valehtelu kulkevat käsi kädessä.
http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23261…
Ilmoita asiaton viesti
Kannattaisi alkaa vastailemaan niihin kysymyksiin eikä vain herjailla.
Ilmoita asiaton viesti
http://www.talouselama.fi/kumppaniblogit/accenture…
Tässä Olli-Pekka Lumijärven asiapitoinen blogi energialla saatavasta taloudellisesta lisäarvosta.
Ilmoita asiaton viesti
Tuli vaan mieleen, että aineen tuotekehitys ja oikean annostuksen määrittäminen on varmaan ollut aika pitkä prosessi. Siis kun huomasin firman facebook sivuilla, että toimivuutta ei voi todeta 3 kk kulutusvertailun perusteella.
Ilmoita asiaton viesti
Mua kiinnostais kans tietää tuon tuotteen kehitysprosessin kulku. Sen on täytynyt viedä vuosia, jos eri koostumuksia on jouduttu kokeilemaan pitkissä koejaksoissa tuotteen toimivuuden varmentamiseksi.
Ja miten tuon aineen koostumukseen on lopulta päädytty. Ja kuka tuon tavaran kokkaa?
TM:n jutusta ilmenee että käyttöturvallisuustiedotteen mukaan Pari Light on 45-prosenttisesti teollisuusbensiiniä. Lisäksi KTT:ssa mainitaan vähäisempinä aineosina ksyleeni ja trimetyylibentseeni.
Käyttöturvallisuustiedotteen ulkopuolisia (miksi?) ainesosia on asetoni, (jota oli sisällöstä noin 10 tilavuusprosenttia), kresolit, etyyliasetaatti, etanoli sekä etikkahappo.
Onko kaikki erät samalla reseptillä tehtyjä kun kaikkia ainesosia ei käyttöturvallisuustiedotteessa ole mainittu? Onko sekoitettu ”mitä kaapista löytyy”
Avaisikohan Valkama tämän tuotteen syntyhistoriaa ja tosiaan sitä miten tuohon koostumukseen on päädytty? Onko kenties ollut joku ajatus siitä mitä halutaan saada aikaiseksi? Kauanko tätä on myyty ja koska tuotekehitys on aloitettu?
Ilmoita asiaton viesti
Kiinnostava olisi tietää tosiaan miten toi on kehitetty, koska eroa ei voi labrassa todentaa. Tuskin on kuitenkaan satojatuhansia litroja öljyä poltettu ja seurattu vuosia miten kulutus muuttuu.
Ilmoita asiaton viesti