*

RikuReinikka

Jopa 40% säästö lämmityskustannuksissa polttoöljyn lisäaineella? Miten muka?

  • Kuva 1. RakMK s 5 U-arvon laskenta
    Kuva 1. RakMK s 5 U-arvon laskenta
  • Kuva 2. Anders Böling - Kasvihuoneiden lämmöntarpeen selvitys ja lämmitystehontarpeen laskentasovellus, Metropolia AMK 2
    Kuva 2. Anders Böling - Kasvihuoneiden lämmöntarpeen selvitys ja lämmitystehontarpeen laskentasovellus, Metropolia AMK 2
  • Kuva 3. RakMK s 6 kylmäsiltojen lisäkonduktanssi
    Kuva 3. RakMK s 6 kylmäsiltojen lisäkonduktanssi

PARI-lisäaineella palaminen optimoidaan siten, että liekki on mahdollisimman lyhyt ja kirkas. Näin öljy palaa kuumemmassa lämpötilassa kuin aikaisemmin, ja sen kemiallinen energia saadaan vapautettua enemmän lämpösäteilynä, jolloin myös tulipesä absorboi ja välittää energiaa enemmän lämpösäteilyn muodossa. Tämä vähentää häviöitä koko termodynaamisessa systeemissä, jota varten energia polttoöljystä vapautetaan.

PARIn toiminta perustuu siis kemiaan ja fysiikkaan?

– Kyllä. PARIn toiminta alkaa öljysäiliössä ja se vähentää lämmönsiirrosta syntyviä häviöitä systeemin taserajoilta, kuten kasvihuoneen tapauksessa sen seinäpintojen läpi kulkeutuvia johtumislämpöhäviöitä. 40 % säästön osoittaminen pelkästä palamishyötysuhteesta on fysikaalinen mahdottomuus, joten energiatehokkuutta on mitattava koko systeemin tuotantohyötysuhteella, Valkama kertoo. [1]

 

No mitä tästä nyt jäi sitten käteen?

Oleellinen virhe heti alussa. Ja se on tässä. ”Välittää energiaa enemmän lämpösäteilyn muodossa.” Tämä väite tullaan kumoamaan tässä kirjoituksessa. Voidaan itseasiassa vaikka aloittaa siitä. Tähän ”mystiseen” lämmönsiirtymiseen säteilemällä tuntuu Turun Pari perustavan nämä hassut väitteensä.

Fysiikassa tunnetaan sellainen laki kuin Stefanin–Boltzmannin laki.  Sen mukaan   ”mustan kappaleen” säteilemä teho pinta-alaa kohti on suoraan verrannollinen lämpötilan neljänteen potenssiin. Eli siis käytännössä säteilyn teho lisääntyy lämpötilan neljänteen potenssiin. Se myös pienenee yhtä dramaattisesti lämpötilan laskiessa.

Ja sehän tarkoittaa sitä että energian siirtyessä säteilemällä liekistä palopesän seinämiin, se siirtyy johtumalla kattilaveteen ja palopesän vedenpuoleinen pintalämpötila laskee reippaasti. Vedenpuoleiset osat lämmönsiirtopinnoista ovat puhtaina vain hieman kattilavettä kuumempia. Kattilaveden lämpötila on yleensä 70°C-80°C. Lämmönsiirtopinnan sätelyä veteen ei tapahdu merkittävissä määrin verrattuna johtumiseen. Vedessä säteily ei myöskään etene kattilan lämmönsiirtopinnalta putkistoa pitkin lämmönluovutuselementeille saakka. Näkyvyyskertoimesta muodotuu ongelma. Ja siitä että vesi ja putkiston seinämät absorboivat senkin säteilyn jonka kattilan lämmönluovutuspinta emittoi. -lisäys

Pähkinän kuoressa siis, vaikka PARI lisäaine parantaisikin liekin säteilytehoa (mitä se ei muuten TM:n testien mukaan tee) , ei se kuitenkaan tarkoita, että lämpöenergiaa siirtyisi lämmönsiirtopinnoista kattilaveteen säteilemällä merkittävästi enempää kuin ilmankaan.  Joten väite siitä että liekin säteilytehon parantuminen parantaisi koko systeemin energiatehokkuutta (palopesän) ulkopuolisilla osilla on hölynpölyä.

Valkama itsekkin sanoo että "40 % säästön osoittaminen pelkästä palamishyötysuhteesta on fysikaalinen mahdottomuus"

Odotan ihmeainekauppiailta rakennusfysikaalista selitystä siihen että millä mekanismilla polttoaineen lisäaine pystyy vaikuttamaan rakennuksen ulkovaipan johtumislämpöhäviöihin.

Järkevää vastausta en ole saanut. Kysytty on.

Vastaus on  ollut seuraavanlainen

 "PARI-tuotteet vähentävät polttoöljyn kulusta esivalmistelemalla polttoöljyn parempaan palamiseen, jolloin polttoöljyn energiasisältö on kuumemman liekin ansiosta paremmin hyödynnettävissä. Tämä parempi hyödynnettävyys perustuu puhtaasti fysiikkaan, eli sellaiseen ilmiöön kuin lämmön vapautumiseen lämpösäteilyn muodossa. Mitä enemmän polttoaine vapauttaa energiaa juuri lämpösäteilyn muodossa, sitä paremmin polttoöljyn energiasisältöä tarvitseva prosessi käyttää energian hyödykseen. Tällöin häviöt vähenevät ja termodynaaminen prosessi toimii paremmalla hyötysuhteella. Tästä seuraa, että haluttu työ tehdään lyhyemmässä ajassa ja vähemmällä energialla.

 

Jaa että mitä juuri kirjoittamallani tarkoitin? Tarkoitin sillä sitä, että kun lämpösäteily polttoöljyn energiasisällöstä lisääntyy, vähentyy johtuvanlämmön muodostuminen. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että polttoöljyn energiasisältöä tarvitseva prosessi vastaanottaa jatkossa vähemmän energiaa johtuvanlämmönsiirtymisen kautta. Tämä tarkoittaa sitä, että energiaa tarvitseva prosessi hukkaa jatkossa vähemmän johtumislämpöhäviöitä ulos,  johtuvanlämmönsiirtymisen kautta.”

Hmm...

Pureskellaan tuota hetki..  

Eli siis mikäli ” lämpösäteily polttoöljyn energiasisällöstä lisääntyy, vähentyy johtuvanlämmön muodostuminen”  josta seuraa että  ”energiaa tarvitseva prosessi hukkaa jatkossa vähemmän johtumislämpöhäviöitä ulos johtuvanlämmönsiirtymisen kautta.”

Tuossa kyllä tehdään pseudotieteitä tai vedetään jotain aivan omia päätelmiä lämmönsiirtymisestä ja rakennusfysiikasta...

Verkkosivuillaan tulitehoa.fi  porukka selittää energian siirtymistä viittaamalla teokseen Poltto ja palaminen, toinen täydennetty painos (toimittajat Raiko, Saastamoinen, Hupa ja Kurki-Suonio).

Kopion sivun tekstit tähän ja puretaan hieman näitä juttuja..

Selvyyden vuoksi kerron että kursivoidut  kohdat ovat lainauksia Poltto ja palaminen kirjasta, lihavoidut lisäaine kauppiaiden juttuja.  Normaali teksti minun kirjoittamaani.

Alla oleva lainaus täsmentää lämmönsiirron muotoja (s. 79).

"Lämmönsiirto on yhteinen nimitys kahdelle energiansiirtymismuodolle:
a) Energiansiirto molekylaarisessa johtumisen muodossa
b) Energiansiirto sähkömagneettisessa säteilyn muodossa
Kummallekin muodolle on edellytyksensä lämpötilaero ja lämmönsiirron suunta on korkeammasta lämpötilasta matalampaan"

Kansanomaisesti ilmaistuna lämpöä voi siis siirtyä kappaleesta toiseen joko johtumalla tai lämpösäteilyn muodossa. Lämmönsiirron suunta korkeammasta lämpötilasta matalampaan on ominaista molemmille tavoille.

-Tässä kohtaa vielä kaikki kunnossa.

Toinen lainaus tuo esiin oleellisen huomion sähkömagneettisesta säteilystä (s. 99).

"Jokainen aine tai kappale lähettää eli emitoi sähkömagneettisen säteilyn muodossa energiaa ympäristöönsä ja toisaalta se myös vastaanottaa eli absorboi ainakin osan siihen osuvasta säteilystä. Lämpösäteily on siis eräs energiansiirron muoto ja toisin kuin lämmön johtuminen se ei edellytä väliainetta, vaan etenee tyhjiön läpi häviöittä ja suoraviivaisesti."

 

Lämpösäteily on sähkömagneettista aaltoliikettä, joka pystyy siirtymään kahden erillisen kappaleen välillä ilman väliainetta, esimerkiksi avaruudessa olevan tyhjiön läpi.

–Tämäkin on aivan totta, yksi pikkujuttu vain.. Miksiköhän halutaan korostaa lämpösäteilyn etenemistä ilman väliainetta avaruudessa? Onhan se toki hieno ominaisuus, merkityksetön lämmityslaitteistoissa kuitenkin.

Ja tässä kohtaa on tietenkin unohtunut tuo fyysikan laki jonka mukaan sätelyteho on voimakkaasti riippuvainen emittoivan kappaleen lämpötilasta...

Kolmas lainaus tuo esiin lämpösäteilyn merkitystä polttoprosessien lämmönsiirrossa (s. 99)

"Polttoprosessien lämpötila-alueella on lämpösäteily usein dominoiva energiansiirtomuoto."

 

Yllä lainatut fysiikanlainalaisuudet tarkoittavat sitä, että kun polttoainetta poltetaan esimerkiksi höyrykattilassa, polttoaineesta vapautuva lämpösäteily kulkeutuu sinne, missä lämpösäteilylle on fysikaalisesti eniten tilausta. Höyrykattila-esimerkissä säteilylämpö siirtyy tulitorven ja tuubien läpi kattilaveteen ja siitä edelleen energiaa tarvitsevaan prosessiin. Siirtymä tapahtuu aina kappaleiden (tulitorvi, vesi, vesihöyry jne.) emissiviteettikertoimien mukaan.

–Tässä kohtaa alkaa mennä höpöttelyksi. Palopesässä liekistä vapautuva lämpösäteily tavoittaa palopesän/ tulitorvien / tuubien pinnat joihin säteily absorboituu kokonaan tai osittain ja lämmittää vuorostaan niitä. Niistä energia siirtyy materiaalin sisällä johtumalla ja saapuu ”veden äärelle”.  ( Höyrykattiloissa toimintaperiaate on hieman erilainen, ainakin mikäli tulistetaan,  muttei merkittävästi muuta yleistä toiminta periaatetta lämpöenergian siirtymisen osalta )

Veteen energia siirtyy pääosin johtumalla koska koska materiaalit ovat kosketuksissa toisiinsa. Energia siis siirtyy pääasiallisesti  johtumalla veteen ja  lämpötilan laskiessa kappaleen (palopesä, tulitorvi / tuubi) lähettämän lämpösäteilyn kokonaisteho vähentyy voimakkaasti.  Enää ei siis olla kirjassa mainitulla ”polttoprosessien lämpötila-alueella”. Ei lähelläkään.

Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että lämpösäteilyä imevät eli absorboivat kappaleet myös välittävät eli emitoivat sitä pois itsestään. Tämä lämpösäteilyn siirtymän jatkumo mahdollistaa valtaosan kaikkien lämmönsiirtoprosessien tehosta.

-Ensimmäinen lause on totta. Mutta on todellista typeryyttä väittää tai antaa ymmärtää, että nestekierrossa lämpöenergia siirtyisi lämpösäteilynä, koska vettä vasten olevan kappaleen lämpötila laskee dramaattisesti juuri johtumalla siirtyneen energian häviämisen takia. Kattilavettä vasten olevien pintojen lämpötilat eivät ole enää sellaisella alueella jolla vallitseva lämmönsiirtymisen muoto lämmönsiirtopinnasta veteen voisi olla säteily.  Ei ole olemassakaan mitään ”lämpösäteilyn siirtymän jatkumoa”.  Jos tälläinen termi on olemassa haluaisin tutustua siihen tarkemmin.

Siihen on syynsä että vesi on kosketuksessa lämmönsiirtopintoihin. Jos energia siirtyisi palopesän materiaaleista tehokkaammin veteen säteilemällä, ne eivät olisi kosketuksissa toisiinsa vaan välissä olisi ilmaa.. 

Normaalissa kattilalaitteistossa öljyn polttamisesta syntyvällä lämmöllä lämmitetään lämmityskattilan vesitilassa olevaa vettä eli mainittua kattilavettä, jota myös käytetään lämmitysverkostossa kiertävänä vetenä. Normaalisti kattilaveden lämpötila on vain noin 70-80 °C  (ei aivan ”polttoprosessien lämpötila-alueella”) Ylikuumentumista (kiehumista) estetään kattilalaitteiston automatiikalla joka katkoo poltinta mikäli kattilaveden lämpötila nousee liikaa. Nykyaikaisemmissa laitteistoissa katkomista ei tarvita kun taajuusmuuttajilla voidaan polttoaineen syöttöä ja vesikiertoa säätää portaattomasti.

Lisäksi lämmitysverkoston menoveden lämpötilaa muutetaan halutuksi sekoittamalla kattilaveteen lämmitysverkoston paluuvettä, joka on viilennyt esimerkiksi lämmityspattereissa.  Säätöventtiilin ohjaus hoidetaan siihen tarkoitetulla säätölaitteistolla.

Nestekierrossa eli patteriverkossa lämpö siirtyy kattilalta pakotetussa konvektiossa eli pumpun voimalla nestekierron mukana. Siirtoputkisto eristetään jottei haitallista lämpösäteilyä / johtumista / ilman konvektiota ilmene paikoissa joissa ei tarvita / haluta lämmitystä. Esimerkiksi kun siirretään lämpökeskuksesta rakennukselle, mikäli kattila ei ole sisällä lämmitettävässä rakennuksessa.  

Saavutettuaan lämpöelementin (patteri / konvektori) se siirtyy johtumalla vedestä luovuttavaan elementtiin, josta elementin tyypistä riippuen joko säteilemällä (radiaattori)  tai konvektiolla (konvektori) lämmitettävän tilan sisäilmaan. Kaikkia lämmön siirtymisen muotoja kuitenkin tapahtuu kokoajan ei kuitenkaan niin että liekin säteily olisi suoraan mukana lämmittämässä huoneilmaa.  Itseasiassa radiaattorissakin lämpöä siirtyy huoneilmaan merkittävästi lämpötilaeron aikaansaaman ohivirtauksen konvektiossa.

Lämpösäteilyn intensiteetin taso lämmöntuotannossa määrää koko tuotantolaitoksen hyötysuhteen, koska vain tehokas lämmönsiirto mahdollistaa korkean prosessihyötysuhteen.

-Kyllä, koska mitä suurempi osa ölyn sisältämästä energiasta saadaa palamisessa muutettua lämpösäteilyksi sitä parempi on polton hyötysuhde. Eli mitä paremmin öljyn sisältämä energia vapautuu säteilynä ja saadaan johdettua nestekiertoon, sensijaan että se karkaa palokaasujen mukana konvektiossa piipusta pihalle.

Miten tästä eteenpäin? Miten ja minne lämpö siirtyy kun on onnistuneesti saatu siirrettyä liekistä lämmitysjärjestelmän kautta huoneilmaan?

Muistutuksena vielä, että Ville Valkaman mukaan PARI polttoöljyn lisäaine vähentää seinäpintojen läpi kulkeutuvia johtumislämpöhäviöitä.

Otetaan tässä kohtaa pieni rakennusfysiikan kertauskurssi.

Kaikki nykyaikaiseen rakentamiseen ja energiansäästöön rakentamisessa tutustuneet tuntevat tai ovat kuulleet termin ”U-arvo”, eli lämmönläpäisykerroin

Mikä se sitten on?

Jokaisella materiaalilla on jonkinlainen kyky johtaa lämpöä tätä kuvataan termillä Lämmönjohtavuus (λ), W/(m K)

Lämmönjohtavuus ilmoittaa lämpövirran tiheyden jatkuvuustilassa pituusyksikön paksuisen tasa-aineisen ainekerroksen läpi, kun lämpötilaero ainekerroksen pintojen välillä on yksikön suuruinen.

Termi itsessään kertonee enemmän monelle kuin tuo oppikirjamääritelmä.

Kun aineita asennetaan kerroksittain ja saadaan aikaan jonkinlainen rakenne, sille on laskettavissa

Lämmönläpäisykerroin (U) eli ”U-arvo”, eli lämpövirran tiheys, joka jatkuvuustilassa läpäisee rakennusosan, kun lämpötilaero rakennusosan eri puolilla olevien ympäristöjen välillä on yksikön suuruinen.

U-arvo  lasketaan kaavalla U = 1 / RT, jossa RT on rakennusosan kokonaislämmönvastus ympäristöstä ympäristöön, normaali rakennuksessa sisätilasta ulkoilmaan.

Kun rakennusosan ainekerrokset ovat tasapaksuja ja tasa-aineisia ja lämpö siirtyy ainekerroksiin nähden kohtisuoraan, lasketaan rakennusosan kokonaislämmönvastus kuvassa 1 esitetyllä kaavalla. Kuva leikattu Suomen RakMK osasta C4, sivulta 5.

Tutustutaan seuraavaksi hieman kasvihuoneiden rakenteisiin ja siihen miten kasvihuoneesta ”lämpö karkaa”

Yleisimin kasvihuoneiden ulkovaipassa käytetään materiaaleina  lasia, tunnelimuovia ja kennolevyjä. Runkona oletettavasti terästä ja alumiinia.

Suomen rakentamismääräyskokoelman osassa C4 on määritelty suunnitteluarvot eri rakenneaineiden lämmönjohtavuuksille. Koska lista eri rakennusaineista on pitkä lainaan listaa kasvihuoneissa käytettyjen rakennusmateriaalien lämmonjohtavuuksistta Anders Bölingin insinöörityöstä Kasvihuoneiden lämmöntarpeen selvitys ja lämmitystehontarpeen laskentasovellus, Metropolia AMK 2013. kuva 2. Suosittelen muuten Valkamalle varauksetta kyseiseen inssityöhön tutustumista.

Jos ja kun tiedetään aineen lämmönjohtavuus ja asennuksen materiaalivahvuus, voidaan jokaiselle aineelle laskea oma lämmönvastuksensa Rn.

Lämpövirran suunta määrittää sisäpuolisen pintavastuksen Rsi, suuruuden. Määräytymis mekanismia ei ole syytä tässä yhteydessä kuitenkaan avata tarkemmin.

Tunnelimuovikatteen ilmaraon paksuus kasvihuoneissa on Bölingin mukaan yleensä 50–100 mm ja senkin lämmönvastus riippuvainen lämpövirran suunnasta.  Yleisesti rakennuksissa rakenteen U-arvon laskenta lopetetaan tuuletusrakoon. Kasvihuoneen rakenteiden huonon U-arvon  takia voisi kuitenkin olla paikallaan laskea myös  tunnelimuovikatteen kummankin kalvon ja kalvojen välissä olevan ilmatilan lämmönvastukset. Tuulettumattomalle ilmaraolle löytyisi taulukoitu ilmakerroksen lämmönvastus Rg. Tällä laskettaessa ei kuitenkaan tulla saavuttamaan todellista tilannetta sillä kuten sanottua kasvihuoneissa kalvojen väli on tuuletettu. Tuuletus huonontaa oleellisesti ilman eristävyyttä. (siksi niitä ei normaalisti oteta laskennassa huomioon..)

Näistä arvoista laskettaisiin ko rakenteen U-arvo (ilman kylmäsiltoja) kaavalla

U = 1 / RT, jossa RT on siis rakennusosan kokonaislämmönvastus ympäristöstä ympäristöön, eli sisätilasta ulkoilmaan.

Runkorakenteiden aiheuttamat kylmäsillat tulisi kuitenkin ilmanmuuta ottaa huomioon kasvihuoneiden U-arvon laskennassa. En ole laskenut mutta ihan näppituntumalta sanoisin että sellainen määrä alumiinikiskoa tai terästä johtaa melkoisen määrän lämpöenergiaa sisältä ulos.

Tällöin rakenteen U-arvoon lisättävä kylmäsiltojen lisäkonduktanssi laskettaisiin kuvassa 3 esitetyllä tavalla. Tähänkään ei ole tarvetta syventyä yhtään tarkemmin.

Jos haluttaisiin oikeasti laskea kasvihuoneen kaikki johtumislämpöhäviöt tulisi vielä tarkastella maaperään johtumista. Siihenkin löytyy eväät C4:stä.

Energian tarpeen laskentaan tarvittavat ”mitoittavat ulkolämpötilat” löytyisivät RakMK osasta D5 Rakennuksen energiankulutuksen ja lämmitystehontarpeen laskenta.

Mitoittavana sisälämpötilana kasvihuoneissa käytetään yleensä yöajan sisälämpötilaa. 

Kasvihuoneissa mitoittavat sisälämpötilat ovat päiväsaikaan 22–24 °C ja yöaikaan 16–18 °C. -Böling

Lopullisen energiantarpeen laskentaan kuuluu vielä muitakin muuttujia mutta eiköhän tämä riitä tältä erää..

 

Kysymys Turun Pari Oy:n Ville Valkamalle on seuraava:

Mihin edellämainituista rakennuksen ulkovaipan  johtumislämpöhäviöihin vaikuttavista tekijöistä Pari lisäaine vaikuttaa ja millä mekanismilla? 

 

2.3 2017 Tein blogin kommentointien jälkeen huumorimielellä "keittiölabrakokeita" antaakseni Ville Valkamalle muutamia käytännön esimerkkejä blogissa keskustelluista ilmiöistä. 

http://rikureinikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/232552-keittiolabrakokeita-...

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

2Suosittele

2 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (58 kommenttia)

Ville Valkama

"Pähkinän kuoressa siis, vaikka PARI lisäaine parantaisikin liekin säteilytehoa (mitä se ei muuten TM:n testien mukaan tee) , ei se kuitenkaan tarkoita, että lämpöenergiaa siirtyisi lämmönsiirtopinnoista kattilaveteen säteilemällä merkittävästi enempää kuin ilmankaan."

Missä kohtaa TM:n testi väitti, että ovat mitanneet liekin säteilytehon?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Osasitpa tarttua olennaiseen.. :D Sen siitä saa kun ulkomuistista lainailee.

Tosiaan TM:n jutussahan mainittiin "Teettämissämme testeissä Pari Light ei muuttanut palotapahtumaa mitattavissa olevalla tavalla. Kemiallisissa analyyseissä ei niin ikään havaittu ainesosia, joilla voisi olla merkittävässä määrin luvattuja vaikutuksia."

"Testituloksia oli selkeä ja helppo tulkita. Testit eivät antaneet millään mittarilla tarkastettuna viitteitä siitä, että Pari Light -lisäaineella olisi vaikutusta."

Tyydyttikö vastaus? Haluatko että korjaan kohdan blogissa?

Mites noin muuten? Joko olet keksinyt että miten se vaikuttaa ulkovaipan johtumislämpöhäviöihin?

Ei muuta kuin kerro vaan..

Ville Valkama

Olen asiaan sinulle jo vastannut. Jatketaan huomenna, se vähä mitä tästä aiheesta tarvitsee sinun kanssa jatkaa.

Voisit muuten ihan mielenkiinnosta soittaa esimerkiksi S&S Fredille ja tarjota, että maksat kaikki öljyt jotka menee yli 100t tällä satokaudella kun jättää PARI lisäaineen pois. Mä voin maksaa ne, jotka menee 80 - 100 t välistä.

Olisitko valmis tälläiseen?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #3

Et ole vastannut niin että siinä olisi mitään tolkkua.

Mä väitän että rakennuksen ulkovaipan johtumilämpöhäviöitä voi vähentää parantamalla rakenteen U-arvoa tai pienentämällä rakenteen eri puolten välillä vallitsevaa lämpötilaeroa.

Ja se onnistuu laskemalla sisälämpötilaa tai nostamalla ulkolämpötilaa.

Sä väität että "voit myös nostaa energiaa siirtävän pinnan säteilyn intensiteettiä ja näin vähentää johtuvanlämmön siirtämisen tarvetta huoneeseen."

Ymmärtämättä että kasvihuonetta lämmittävät patterit säteilevät tasan samalla teholla oli liekin säteilyteho pesässä mikä hyvänsä, sikäli kun vesikierron lämpötilaa ei muuteta.

Niiden säteilyteho määräytyy niiden materiaaliominaisuuksien ja pintalämpötilan mukaan. Patterien säteilyn intensiteetti nousee jos niiden pintalämpötilaa nostetaan, eli patteriverkkoon syötetään kuumempaa vettä, eli muutetaan säätöarvoja. Jos niihin ei kajota, ei tuo teidän lentobensiini vaikuta mitenkään patterien säteilemään lämpöön.

Ja silläkään ei ole mitään merkitystä ulkovaipan häviöihin siirretäänkö lämpö vesikierrosta sätelyllä vai konvektiolla...koska seinien johtumislämpöhäviön määrää lämpötilaero ja rakenteen U-arvo. Sitä ei mikään liemi voi muuttaa.

Aivan älytön ehdotus btw...

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #4

Lähdet siis olettamuksesta, että vesi ei ole millekään aallonpituusalueelle transparenttia?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #5

En, mutta kerroppas millä teholla se kattilan lämmönsiirtopinnan vedenpuoleinen osa säteilee? Sen lämpötila on todella matala verrattuna liekin lämpötilaan. Lasketaanko yhdessä vaikka jonkinlainen suhdeluku. Lämmönsiirtopinnan intesiteetti / liekin intensiteetti.

Löytyy muuten "mustan kappaleen" osalta käyräkin tuohon hommaan. Siitä jos korjaa emissiivyyskertoimella niin varmaan pääsee aika liki.

Paljonkohan mahtaa olla kattilan lämmönsiirtopinnalla? 0,95? Vai parempi?

Entäs kattilan lämmönsiirtopinnan ja lämmitettävän patterin ulkopinnan välinen näkyvyyskerroin? Meneekö lähelle nollaa? Aika monta mutkaa voi olla matkalla.

Vai toimisko tää putkisto ikäänkuin valokuituna? Ehkä se vois heijastaa kertoimella 0,01?

Näyttäis kuitenkin painuvan ehkä aika liki nollaa tuo kattilan ja lämmityspatterin välinen säteily? Korjaa toki jos olen väärässä.

Ja miten sekään vielä vaikuttaa siihen miten sisäilmaan säteilyllä patterien pinnasta siirtynyt lämpöenergia siirtyy rakenteen läpi ulos?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #6

"En, mutta kerroppas millä teholla se kattilan lämmönsiirtopinnan vedenpuoleinen osa säteilee? Sen lämpötila on todella matala verrattuna liekin lämpötilaan. Lasketaanko yhdessä vaikka jonkinlainen suhdeluku. Lämmönsiirtopinnan intesiteetti / liekin intensiteetti. "

Lasketko esimerkin, kiitos?

"Entäs kattilan lämmönsiirtopinnan ja lämmitettävän patterin ulkopinnan välinen näkyvyyskerroin? Meneekö lähelle nollaa? Aika monta mutkaa voi olla matkalla.

Näyttäis kuitenkin painuvan ehkä aika liki nollaa tuo kattilan ja lämmityspatterin välinen säteily? Korjaa toki jos olen väärässä."

Mitenkäs se vesi sitten sinne patterille pääsee niistä mutkista? Voisiko sähkömagneettinen aaltoliike edetä ihan fysiikan lakien mukaisesti?

"Ja miten sekään vielä vaikuttaa siihen miten sisäilmaan säteilyllä patterien pinnasta siirtynyt lämpöenergia siirtyy rakenteen läpi ulos?"

Niin, mitenkäs se lämpö siitä seinästä karkaa? Sisä- ja ulkoilman lämpötilaerokos siihen vaikutti kuten tuossa kerroit? Lämmitikös sähkömagneettinen aalto liike ilmaa? Varautuukos se massoihin? Luovuttavatko massat osan energiastaan johtuvana lämpönä ilmaan konvektioksi vaikuttaen termostaatin lähettämään viestiin?

Hyviä kysymyksiä Rikulla, onkohan Rikulla itsellä millaisia vastauksia ja mihin perustuen?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #13

Ville, väitätkö siis, että vesipatteri säteilee eri tavalla, kun öljyn poltossa käytetään teidän lisäainettanne?

Mitä jos mitattaisiin sekä liekin että vesipatterin lämpötila ja sähkömagneettinen spektri (intensiteetti aallonpituuden funktiona) ennen ja jälkeen PARI-lisäaineen käyttöönoton. Liekki mahdollisesti muuttuisi jollain tavalla, mutta entä vesipatteri. Mitä luulet, alkaisiko se säteillä korkeammalla intensiteetillä tai muuttuisiko jotenkin muuten? Jos muuttuisi, mihin suuntaan?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #15

Mitä itse arvelet, mihin suuntaan sen pitäisi muuttua, että polttoöljyn kulutus vähenee kuten se asiakkailla vähenee? Voisiko sen mitata ja pitäisikö se mitata koko patterinmatkalta jotta todellinen säteilytehon muutos saadaan selville?

Käyttäjän JuhaKinnunen kuva
Juha Kinnunen Vastaus kommenttiin #25

Minä esitin kysymyksen, enkä tässä vaiheessa arvele mitään. En ole fyysikko enkä mittaustekniikan ammattilainen, joten en osaa sanoa miten sähkömagneettinen spektri kannattaisi mitata. Pintalämpötilan voisi todeta helposti lämpökameralla tai vaikkapa lämpömittareilla. LVI-puolella huonetilasta mitataan ns. operatiivinen lämpötila, joka huomioi eri suunnista tulevan säteilyn. Siinä lämpömittareita kiinnitetään palloon, josta mittarit sojottavat eri suuntiin ja näyttävät hieman eri lukemia riippuen niihin kohdistuvasta säteilystä. Vastaavasti voisi kokeilla mitata lämpösäteilyn muutoksia kappaleesta asettamalla lämpömittareita eri puolille ja eri etäisyyksille kappaleesta.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #39

Ihan hyviä ajatuksia. Tutkitaan ja pohditaan. Päivitän kommenttia myöhemmin.

Muutoksen mittauksessa oleellisin on kuitenkin se, että mitä sillä öljystä vapautetulla energialla saadaan tehtyä työtä, eli esimerkiksi kasvihuoneviljelyn tapauksessa pidettyä oikeata kasvulämpötilaa kasveille, jotta kasvu on mahdollisimman tehokasta ja että kasvit ylipäätään säilyvät hengissä.

Jos mietitään lämmönsiirtotehoa, niin jotta saadaan tehon muutos esiin pitää koko patterin pinta-ala mitata tai ainakin säännöllisen välein.

Riku Reinikalla on tähän varmasti joku oma eriävä näkemys.

Jännä asia että kukaan ei ole vielä kysynyt, Rikulta, että kun kerran Riku pitää mahdollisena, että kun joillekin SM-aaltoliikkeen aallonpituuksille vesi on transparenttia, niin miten tämä huomioidaan kiinteistöfysiikan laskennassa. Toivottavasti kysymykseni kelpaa...

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #40

Ei sitä tarvitse huomioida, koska säteily ei kulje lämmitysputkistossa vaan vesi...

Edelleen se näkyvyyskerroin...

Ainiin.. "mustan kappaleen" säteilyn teho veden kiehumispisteessä on luokkaa 1150W/m2, koska sellaista ei luonnosta kuitenkaan löydy korjataan vaikka arvioiden emissiivisyys luokkaan 0,95, silloin säteilyn teho olisi vettävasten olevassa lämmönsiirtopinnassa noin 1100W, jos oletetaan lämmönsiirto pinnaksi tuo 1m2, tod näk se on alle mutta mennään tällä..

Jos lämpöputki on halkaisijaltaan vaikka 30 mm sen aukon pinta-ala on silloin 0,0007m2, koska putkia on kaksi, meno ja paluu ja koska säteily ei ole riippuvainen nesteen virtaussuunnasta, voidaan tuo pinta-ala huoletta tuplata. Eli putkiston "aukkokoko" on silloin 0,0014m2.

Oletetaan ettei sätelyn lähteen ja aukon välissä ole säteilyn kulkua estävää materiaalia, (näkyvyyskerroin 1 sätelynlähteen ja putkiston aukon välilä) ja jätetään huomoitta tuon säteilyn osittainen absorboituminen veteen. Oletetaan myös että lämmönsiirtopinta on suora ja putket lähtevät kohtisuoraan sitä vasten. Jos säteilyn lähde on kaareva, säteilyn suunta hajoaa ja pienempi osa säteilystä pääsee putkistoon.

Noilla oletuksilla lämmönluovutuspinnan säteilystä pääsee livahtamaan putkistoon vähän päälle 1W:n teholla lämpösäteilyä. Sekin vähä tosin törmää ensimmäiseen 90-asteen kurviin ja absorboituu putkeen..

En pidä kovin merkittävänä tuota säteilyn osuutta tässä systeemissä..

Toki tuo kilowatti on lämpöä sekin, eikä sen määrä muutu vaikka liekin säteilyteho muuttuisikin, koska sillä ei ole merkitystä lämmönsiirtopinnan vedenpuoleisiin osiin. Ja sehän se sätelyn lähde käytännössä on. Liekin säteily kun ei läpäise palopesän rakenteita. Paitsi liekki-ikkunasta... Mutta se tuskin on merkittävää..

Kutakuinkin näin..

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #41

Tämähän oli todella pätevä tieteellinen todistaminen, joka kertoo siitä että Riku Reinikalla on kaikki tarvittava osaaminen kyseenalaistaa ihan käytännössä toteen näytetyt ilmiöt käytännön sovelluksissa, joita Riku Reinikka ei ole käynyt paikan päällä mittailemassa tai edes tarkastelemassa prosessia.

Hienoa Riku, kyllä sinä vielä jonain päivänä saat jonkun mitallin osaamisestasi.

Edelleen odotan puhelinsoittoasi.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #41

Näytä minulle tutkimus, joka osoittaa sen, että

A) Lämmitysputkistoissa ei kulje säteilyä
B) Näillä esittilläsi olettamuksilla on jotain tekemistä käytännön kanssa

Näin helppoa on osoittaa, että Riku vetää nyt juttuja hatusta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #50

Tutkimus...

Huoh.

Näkyvyyskerroin emittoivan ja absoboivan pinnan välillä... IR-säteily ei voi kulkea jos näkyvyyskerroin on nolla emittoivan ja absorboivan pinnan välillä. Tämä siis siinäkin ideaalitilanteessa että putkistossa ei olisi vettä ollenkaan. Se säteily ei siis saavuta koskaan putkiston toisessa päässä olevaa lämmönluovutinta koska absorboituu matkalla.. Siis säteily absorboituu veteen ja putkiston seinämiin saavuttamatta koskaan pattereita.

Kun säteily absorboituu aineeseen sen energia ei enää siirry säteilynä.

Säteilynä se siirtyy seuraavan kerran kun emittoituu uudelleen. Ja silloin vaikutusta on jälleen emittoivan pinnan lämpötilalla ja emissiivisyydellä. Ei sillä kuinka paljon öljyn liekki palopesässä on säteillyt. Patteri säteilee kyllä mutta ei samaa säteilyä..

Ymmärrätkö?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #51

Äskeisin puhelinkeskustelun pohjalta olet varmasti valmis hieman korjaamaan tuota esittämääsi näkemystä ainakin säteilyn absorboitumisesta veteen.

Pöytäkirjaa varten totean tässä kohtaa, että putkiston pinnoille on ominaista myös heijastaa säteilyä mutkissa.

Odotan mielenkiinnolla niitä tutkimuksia, joihin viittasit puhelinkeskustelussa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #52

No en oikeestaan kyllä muuta.

Näkyvyyskerroin ilmaisee pinnalta emittoituvasta säteilytehosta
absorboivalle pinnalle tulevaa osaa. Pinnan ominaisuuksista riippuu, paljonko
sille tulevasta tehosta absorboituu ja paljonko heijastuu pois. "Musta kappale" absorboi ja myös emittoi kaiken siihen siirtyvän säteilyn, sen emissiviteetti on 1.
Vedellä se on 0,93–0,98. Lähellä siis ollaan.. Veden emittointi ei ole merkittävää koska sen lämpötila rajat tulee vastaan. Vesi siis ei toimi tehokkaana säteilijänä koska sen lämpötila ei voi olla riittävän korkea tehokkaaseen säteilyn tuottamiseen.

Pinnan lähettämän lämpösäteilyn voimakkuus (lämpövuo) [W/m2]
on emissiviteetti (0..1) kertaa Stefanin-Boltzmannin vakio kertaa kappaleen absoluuttinen lämpötila neljänteen.

Näkyvyyskertoimen osalta muutan tuota esittämääni "rautalankamallia" sen verran, että säteilyssä tapahtuu hajontaa, sirontaa ynnä muuta sen matkalla, joten todellinen putken aukkoon siirtyvä säteily ei olisi suoraan pinta-alojen suhteessa. Mutta tuo menee saivarteluksi tässä kontekstissa.

Varsinkin kun kattilan lämmönluovutuspinnalta ei välttämättä edes ole suoraa "näköyhteyttä" putken aukkoon vaan laskenta muuttuu monimutkaisemmaksi enkä jaksa selitellä kun kaavoja ei voi tuoda näkyviin. Ja välissä oleva vesi kuitenkin absorboi sen säteilyn..

Putkiston sisäpintojen heijastus on tuossa kohta energiansiirron kannalta merkityksetöntä. Ei ne mitään valokuituja ole. Ja vesi kuitenkin absorboi senkin heijastuvan säteilyn... Valurauta pinnan emissiviteetti on 0,6

En tiedä onko absorbtiossa veteen merkitystä sillä missä kohtaa säteilyn spektriä ollaan. Voi olla, mutta mitä ilmeisimmin tuo vaihteluväli kuitenkin on tuo 0,93-0,98.

Tästä linkistä kun luet niin pitäisi alkaa aueta.

VTT TECHNOLOGY 116
Säteilylämmönsiirron
laskennasta, Kari Ikonen

http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2013/T116.pdf

Kattilalaitteistoissa tämän lämmönluovutus pinnan lämpötilaan liittyen. Seuraava lainaus koskee kiinteän polttoaineen kattilaa, mutta koska pinta on vesikosketuksessa ja kattilaveden lämpötilaa pidetään kuitenkin vakiona ei öljykattilassa todennäköisesti ole merkittävää eroa näihin laitteistoihin tältä osin.

Lainauksessa käsiteltävät kattilat soveltuvat "kohteisiin jossa lämmitysjärjetelmän syöttö ei vaadi korkeaa läpötilaa, ensisijaisina kohteina paljon lämpöä tarvitsevat kiinteistöt kuten esimerkiksi kasvihuoneet"

"Puhtaan lämmönsiirtopinnan lämpötila asettuu lähelle kattilaveden lämpötilaa."

KOTIMAISTA POLTTOAINETTA KÄYTTÄVIEN
0,5…30 MW KATTILALAITOSTEN TEKNISET
RATKAISUT SEKÄ PALAMISEN HALLINTA

http://www.ymparisto.fi/download/noname/%7BC1EA01A...

Jos tosiaan haluat että katsotaan näitä asioita kasvokkain läpi niin soita. Sulla varmaan on numero tallessa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #52

Tein sulle havainnollistavan kokeen huvikseni tuosta näkyvyyskertoimesta ja lämpösäteilyn etenemisestä putkistossa.

http://rikureinikka.puheenvuoro.uusisuomi.fi/23255...

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #39

Lämpökamera käy tuohon hommaan oikein mainiosti. Sehän "näkee" sen IR-alueen säteilyn.

Paremmista lämpökameroista saa ulos raaka-dataa ilman muutosta "sateenkaarikuvaksi", siitä datasta voisi tuon spektrin saada irti jos sen haluaa analysoida itse.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #13

"Mitenkäs se vesi sitten sinne patterille pääsee niistä mutkista? Voisiko sähkömagneettinen aaltoliike edetä ihan fysiikan lakien mukaisesti?"

Nimenomaan fysiikan lakien mukaisesti.

Sulla on fysiikan perustietämys aivan retuperällä ja vetelet aivan ihmeellisiä olettamuksia jos yrität rinnastaa säteilyn etenemisen nesteen virtaukseen.

IR säteily etenee, sikäli kun ei pysty läpäisemään ainetta, vapaassa tilassa. Emittoivan ja absorboivan kappaleen välillä tulee olla "näköyhteys" tai sopivasti heijastavia pintoja.

Tätä "näkyvän" alueetta kuvataan näkyvyyskertoimella.

Poistutaanpa hetkeksi IR alueelta ja siirrytään näkyvälle valolle. Ne toimii riittävissä määrin samalla tavalla asian ymmärtämiseksi.

Otetaan putkisto, mittaa vaikka 15m johon vedetään sattumanvaraisia mutkia ja haaroja sinne tänne. Niin ettei suoraa näköyhteyttä putkenpäästä toiseen ole.

Asenetaan fikkari putken päähän ja aletaan päästämään valoa sinne putkee. Mitä luulet toisessa päässä tapahtuvan? Aivan. Ei yhtään mitään, koska säteily ei kulje putkessa kuin neste...

Valokuidut sitten erikseen...

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Panen nyt tämän tännekin vaikka heitin sen jo Valkaman Blogiin.

Aivan sama miten energia absorptoituu ulkovaippaan, se ei vaikuta millään tavalla siihen kuinka se emittoituu, johtuu ja konvektoituu lämmitettävään tilaan. Kattilan ulkopuolisiin tapahtumiin parilla ei voi mitenkään olla minkään sortin vaikutusta. Sen määräävät ulkopinnan lämpötila, ympäristön lämpötila ja ilmavirtausten nopeus kattilan ulkopinnan ohi.

Palamislämpötilat eivät ole lähellekään sellaisia että siinä voisi syntyä säteilyä joka läpäisisi rakenteet säteilynä ilman absorptiota väliaineeseen. Ja kun absorptio kerran tapahtuu, palamisprosessilla ei ole enää mitään merkitystä sille missä muodossa energia jatkaa matkaansa kohden ympäristöä.

Vedessä sm-säteily tosiaan voi edetä jonkin matkaa. Mutta olisin kiinnostunut kuulemaan kuinka näkyvän valon ja infrapunan alueella oleva palamisen spektri läpäisee ainuttakaan peltikerrosta rakenteesta. Tämä nimittäin käy päinsä vasta röntgen- ja gamma-alueella ja jos väitätte että lisäaineenne tuottaa näitä, olette pulassa.

Periaatteessa liekin lämpötilan nostolla ja nopealla siirrolla rakenteisiin voisi olla kai positiivinen vaikutus kokonaistehokkuuteen mikäli kattilan kaasujen lämpötila alenisi tässä. Se kuitenkin melko varmasti edellyttäisi rakenteellisia optimointeja polttoaineen koostumuksen muutoksen ohella.

Lopuksi: vaikka pari toimisi käytännössä, fysiikan esityksenne saa sen kuulostamaan käärmeöljyltä. Internetsivuillanne on myös linkki 'tieteelliseen näyttöön' jota ei sitten olekaan siellä. On vain heikosti dokumentoituja anekdootteja.

Jos todella uskotte tuotteeseen, ns. Cut the bullshit ja viekää litku VTT:lle tutkittavaksi VÄITTEISIIN NÄHDEN ASIANMUKAISEN KYSYMYKSENASETTELUN KERA. Jos saatte sieltä puhtaat paperit, tuote myy jatkossa itsensä.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Jep huomasin. Kiitos kommentista.

Lisään vielä kun sanot että "Sen määräävät ulkopinnan lämpötila, ympäristön lämpötila ja ilmavirtausten nopeus kattilan ulkopinnan ohi."

Ja kattilahan ei välttämättä sijaitse lähelläkään lämmitettävää tilaa. Ja vielä vähemmän samassa tilassa eli sisällä kasvihuoneessa..

Tämä Valkama yrittää kertoa että lämpösäteily kulkeutuu jollain ihmeellisellä tavalla kattilasta vaikkapa 100m päässä olevaan kasvihuoneeseen. Ilmeisesti putkiston sisäpinnoissa kimpoilemalla ja veteen absorboitumatta..

Aivan tolkuttomia juttuja..

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Minulla sattuu olemaan STUKin säteilyn käytöstä vastaavan johtajan pätevyys joten en pidä itseäni tässä asiassa aivan maallikkona. Vähintään säteilystä esitettyjen väitteiden osalta kyse on huuhaasta.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #10

http://www.stuk.fi/stuk-valvoo/sateilyn-kayttajall...

"Vas­taa­va joh­ta­ja
På svenska ⁄ In English

Turvallisuuslupaa hakiessaan toiminnan harjoittaja nimeää vastaavan johtajan, jolle haetaan STUKin hyväksyntä. Hyväksyntää haetaan myös vastaavaan johtajan vaihtuessa. Vastaava johtaja on avainasemassa säteilyturvallisuuden varmistamisessa.
Vastaavan johtajan pätevyys

Pätevyyden voi saada osallistumalla Säteilyturvakeskuksen hyväksymän koulutusorganisaation järjestämään koulutukseen ja siihen liittyvään pätevyyskuulusteluun. Erilaisia säteilyn käyttösovelluksia varten on olemassa eri pätevyysalojen koulutus. Vastaavan johtajan koulutus- ja pätevyysvaatimuksia on tarkemmin kuvattu STUKin ohjeessa ST 1.8.

Vastaavan johtajan vaihtuessa STUKiin toimitetaan kopio pätevyystodistuksesta. Jos henkilö on jo jossakin toisessa luvassa vastaavana johtajana, voidaan ilmoittaa vain kyseisen luvanhaltijan nimi tai luvan numero.

Vastaavaa johtajaa hyväksyessään STUK voi edellyttää, että vastaavaksi johtajaksi esitetty henkilö osallistuu sopivaan täydennyskoulutukseen, jos kuulustelusta on kulunut yli viisi vuotta.
Vastaavan johtajan asema ja tehtävät

Toiminnan harjoittaja määrittelee kirjallisesti vastaavan johtajan tehtävät, valtuudet ja velvollisuudet säteilyturvallisuusasioissa. Vastaavalla johtajalla pitää olla mahdollisuudet ja valtuudet hoitaa tehtäväänsä. Hänellä on oltava mahdollisuus antaa säteilyturvallisuutta koskevia ohjeita ja säteilyvaaratilanteissa keskeyttää säteilyn käyttö.

Yleinen periaate on, että säteilyn käytön turvallisuudesta vastaava johtaja on säteilyä käyttävän organisaation palveluksessa. Jos vastaava johtaja ei ole turvallisuusluvan haltijan palveluksessa, on STUKille toimitettava sopimus vastaavan johtajan tehtävien hoitamisesta.

Tarvittaessa toiminnan harjoittaja voi nimetä vastaavan johtajan lisäksi muita vastuuhenkilöitä säteilyn käyttöpaikalle turvallisuuden varmistamiseksi. Tämä voi olla tarpeen silloin, kun toiminta laajaa, sitä on eri käyttöpaikoissa tai jos sama vastaava johtaja on poikkeuksellisesti nimetty useampaan turvallisuuslupaan.

STUKin ohjeessa ST 1.4 on tarkemmin käsitelty vastaavan johtajan roolia ja tehtäviä sekä myös muiden vastuuhenkilöiden tehtäviä."

Ei kannattaisi kuitenkaan alkaa ylimieliseksi asiassa.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #14

Ja pointtisi oli? Olen suorittanut säteilyfysiikan opinnot yliopistossa ja suorittanut hyväksytysti vastaavan johtajan kuulustelun jonka osana mitataan myös säteilyfysiikan laskennan ja teorian osaaminen.

Sattumalta termodynamiikan kurssini projektina oli aikanaan myös lämminvesivaraajan eri kerrosten lämpökäyttäytyminen. Ainoa kerros jossa sm-säteilyllä oli mitään merkitystä on laitteen ulkovaippa.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #20

Tuo kuulostaa oikein hyvältä. Tuosta kuulisin mielelläni paljon lisää. Haluaisitko jakaa informaatiosi kanssani?

Tämä siis kaikella kunnioituksella, viestini ei ole tarkoitus sisältää minkään näköistä naljailua.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #24

Tarvitsisit fysiikan opettajan toviksi lainaan. Sellainen joka ymmärtää mistä on kyse ja pystyy sen ymmärrettävästi myös kertomaan yleisölle. Minun on vaikea ymmärtää mitä tässä perimmillään esitetään.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #28

Mä luulen ymmärtäväni mitä Valkama ajettelee.

Oletuksensa käsittääkseni on se, että jos liekin säteily lisäntyy, lisääntyy automaattisesti myös kattilan lämmönsiirtopinnan säteily veteen, huolimatta pinnan pintalämpötilan pysymisestä käytännössä samana.

Hän myös antaa ymmärtää säteilyn kulkevan putkistossa ikäänkuin nesteen rinnalla ja sen tavalla ja nostavan patterin säteilyn intensiteettiä huolimatta siitä ettei senkään pintalämpötila nouse.

Ja olettaa että näin ei tilaa lämmitetä samoissa määrin "johtuvanalämpönä", jolloin seurauksena olisi se, ettei rakennuksen ulkovaipan läpi enää johdu lämpöä samoissa määrin kuten aiemmin.

Tuo on kokonaisuutena jo niin viturallaan etten enää itsekkään tiedä miten miten miehen saisi ymmärtämään miten tuo kokonaisuus toimii. Suomea hän ei tunnu ymmärtävän.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #30

"Tuo on kokonaisuutena jo niin viturallaan etten enää itsekkään tiedä miten miten miehen saisi ymmärtämään miten tuo kokonaisuus toimii. Suomea hän ei tunnu ymmärtävän."

Pystytkö perustelemaan tätä näkemystäsi?

Pystytkö kiistämään asiakkaalla tapahtuneet muutokset?

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #33

Olenko tuossa edellä kirjoittanut asian kutakuinkin niinkuin sinä sen ajattelet?

olen ymmärtänyt oikein sinua, niin tuo malli on pitämättömäksi todettu tässä blogitekstissä ja kommenteissa.

Kertaan vielä tuon rakennuksen ulkovaipan johtumishäviöihin vaikuttavat tekijät.

Rakennuksen vaipan U-arvo.

Lämpötilaero vaipan yli.

Näistä U-arvon muodostuminen on mielestäni selitetty rakennusfysiikan kannalta riittävällä tarkkuudella itse blogitekstissä.

Samoin lämmitysjärjestelmän toimintaperiaate.

Edelleen.. Miten se näkyvyyskerroin? Ja sen vaikutus IR-säteilyn siirtymiseen patteriverkkoa pitkin?

Huonetiloihin emittoivien kappaleiden lämpötilat.. Niissähän ei tapahdu muutosta ilman lämmitysjärjestelmän säätöarvoihin puuttumista.. Joten miten patteri säteilisi yhtään enempää vaikka tankissa olisi PARIa?

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #36

"Tuo on kokonaisuutena jo niin viturallaan etten enää itsekkään tiedä miten miten miehen saisi ymmärtämään miten tuo kokonaisuus toimii. Suomea hän ei tunnu ymmärtävän."

Itse et nyt sisäistä termodynaamista mallia, niinkuin fysiikka sen toteuttaa.

Valitan, en pysty nyt auttamaan sinua enää paremmin ymmärtämään, että puhut eri asiasta kuin minä. Kiitos kuitenkin hyvästä keskustelusta.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #28

"Sattumalta termodynamiikan kurssini projektina oli aikanaan myös lämminvesivaraajan eri kerrosten lämpökäyttäytyminen. Ainoa kerros jossa sm-säteilyllä oli mitään merkitystä on laitteen ulkovaippa."

Hei Pekka, jos sinulla on tämä tutkimus edelleen tallessa niin voitko toimittaa sen myös minulle tutustuttavaksi niin pääsen vähän paremmin kiinni kommenttisi sisältöön?

Pidän täysin mahdollisena että SM säteilyllä ei ole ollut mitään vaikutusta veteen mutta haluaisin tutustua tutkimukseesi. Kiitos!

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen Vastaus kommenttiin #32

Voin tutkia draivia. Saattaa ollakin. Kyse ei tietenkään ole tutkimuksesta vaan projektityöstä.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #34

Loisto juttu. Projektitöissä tehdyt mittaukset perustuvat yleensä jonkin fysikaalisen ilmiön tutkimiseen niin kyllähän sillä on merkitystä, että mitä koulunpenkillä opetetaan ja mistä tämä vastakkain asettelu minun näkökulmaani ihmisillä nousee.

Kun löydät sen niin voitko soittaa tai tipauttaa sähköpostia? Iso kiitos.

050 525 74 52 / tulitehoa.fi

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #34

Hei Pekka,

Löysitkö kyseisen työn?

Vaikka et löytäisi, niin voisitko ottaa yhteyttä. Kuulisin mielelläni tarkemmin tästä projektityöstä.

Numeroni on 050 525 74 52

Ville Valkama

Hei Pekka,

Kiitos kommentistasi. Huomaan että olet ottanut muutaman olettamuksen muiden esittämistä väittämistä siitä, mitä minä olisin kirjoittanut tai tarkoittanut.

Oleellisen virhe väittämässäsi on se, että en ole kertakaakaan väittänyt, että lämpösäteily läpäisisi peltiä.

Tässä ensimäinen blogini viimevuoden keväältä. Referoin sitä alle. Lue se ajatuksella ja mieti, ollaankohan me jo koitettu tehdä tämän asian tutkimiseksi VTT:n kanssa yhteistyötä? Ja onkohan se jostain syystä jäänyt toteutumatta?

http://villevalkama.puheenvuoro.uusisuomi.fi/21439...

"Valtion Tieteelliseltä Tutkimuskeskukselta eli nykyiseltä VTT Oy:ltä emme ole yrityksistämme huolimatta koskaan saaneet avointa ja tasapuolista kohtelua, jotta olisimme voineet päästä mukaan tutkimuksiin, joissa ns. tieteellisillä mittauksilla tuotteidemme vaikuttavuus oltaisiin voitu todentaa. VTT ei ole siis halunnut antaa arvovaltaansa PARI-tuotteiden markkinoinnin tueksi. Käytännössä tilanne on kehittynyt niin, että emme ole saaneet tutkimukselle saati sen tarvetta kartoittavalle aloituspalaverille aikaa VTT:ltä. Puhelinneuvottelussa näistä molemmista kieltäydyttyään VTT:n yhteyshenkilö on tehnyt myös selväksi, että aikaa ei tule jatkossakaan irtoamaan Turun Pari Oy:lle. Syynä niinkin pätevä syy, kuin että ”juuri nyt on kalenteri niin täynnä, että ei voi mitenkään tietää koska seuraavan kerran on aikaa”. Tähän voidaan toki todeta, että jokaisella tutkimuslaitoksella on valtuudet päättää mihin itse käyttävät aikansa. En ala pelkästään tähän perustuen paheksumaan VTT:n toimintaa.

Nykyisen VTT Oy:n tutkimusprofessorina toimiva Nils-Olof Nylund on antanut herjaavia haastattelulausuntoja tuotteestamme ainakin Svenska YLEn toimittajalle keväällä 2015, joka on ollut omiaan vaikeuttamaan tuotteemme läpimurtoa suomalaisessa yhteiskunnassa. Lisäksi tiedossamme on myös toinen tapaus, jossa VTT:hen työsuhteessa oleva ”arvostettu professori” on antanut anonyymisti lähdesuojaa hyödyntäen herjaavia lausuntoja tuotteestamme Suomen Yrittäjien lehden päätoimittajalle Kimmo Koivikolle, joka on estänyt tuotteen tunnetuksi tuomista ainakin Suomen Yrittäjien lehdessä. Tämä tapahtuma ajoittuu vuodelle 2014. Ihmettelen edelleen kovasti, että mihin tässä haastattelussa tarvittiin aikoinaan lähdesuojaa. Tällä hetkellä on siis epäselvää, onko energiamarkkinat mullistavia innovaatioita herjaavia professoreita VTT:llä töissä enemmänkin kuin Nils-Olof Nylund vai pelkästään Nils-Olof Nylund. Uskoisin asian selviävän uutistoimittajien alkaessa tutkia asiaa.

Käytös VTT:llä on hyvin ymmärrettävää ”rahan tasapainon” näkökulmasta katsottuna. Onhan VTT sentään yhtiö, jonka tavoitteena on tuottaa voittoa omistajilleen sekä perustaa voittoa tavoittelevia osaomistusyrityksiä tutkimus- ja kehitysyhteystyötä varten. Nämä yhtiöt VTT perustaa yhteistyökumppaneidensa kanssa, jotka ovat tyypillisesti miljardien liikevaihtoluokassa toimivia pörssiyhtiöitä ja näiden tytäryhtiöitä.

Joistakin VTT:n ja asiakkaan välisistä osaomistusyhtiöistä on julkisuudessa kerrottu, että tutkimustyön päätyttyä VTT on myynyt osaomistusyhtiön omistusosuutensa asiakasosapuolelle tutkimuksen valmistuttua. Erään kaupan yhteydessä VTT:llä tutkimuksesta vastannut erikoistutkija siirtyi kaupan yhteydessä toimitusjohtajaksi yhtiöön, joka tutkimustyön päätteeksi myytiin osakekannaltaan kokonaan asiakkaan omistukseen. Itse en tiedä tällaisten tapausten kokonaislukumäärää, mutta varmuudella tiedän, että näin on toimittu vähintäänkin kerran. Uutisointia tähän liittyen löytyy vuodelta 2007. VTT:n asiakkaana on tässä tapauksessa ollut tunnettu suomalainen yhtiö, jonka nimeä en koe tässä kohtaa tarpeelliseksi tuoda julki. Eikä ole tarvettakaan, sillä sinänsä tässä VTT:n toimintamallissa asiakasyritysten kanssa ei todennäköisesti ole mitään laitonta, mutta menettelymalli asettaa ison kysymyksen VTT:n omalähtöiselle väittämälle siitä, että he olisivat puolueeton tutkimuslaitos.

VTT on ollut julkisuudessa myös soraäänien vaientamisesta energiatutkimuksessa. Tästä hakukonejätti Google auttaa virkistämään muistia 2010-luvun taitteessa ilmitulleesta skandaalista ”VTT vaientaa soraäänet energiatutkimuksessa”. Tällä hetkellä minulla ei tiedossa mitään sellaista luotettavaa arviota, jonka pohjalta olisi perusteltua väittää julkisesti, että tutkimuslaitos olisi puolueeton sen jälkeen, kun se on jäänyt julkisesti kiinni soraäänien vaientamista energiatutkimuksessa. Eritoten kun tämä tutkimuslaitos on osakeyhtiömuotoinen ja saa rahoituksensa merkittäviltä osin asiakasyrityksiltään laskuttamistaan töistä sekä myymistään osakkeista.

Nämä julkisuudessa olevat tapaukset osoittavat VTT:n puolueettomuuden tutkimuslaitoksena kyseenalaiseksi, kun puhutaan energiatutkimuksesta. Kun lisään tähän vielä oman kokemukseni siitä, miten yhden pienikokoisen perheyrityksen erittäin merkittävän innovaation läpimurtoa yritetään estää VTT:n tutkijoiden toimesta, niin asia alkaa saada jo melko hälyttäviä piirteitä.

Tätä läpimurron jarruttelua on tapahtunut VTT:n toimesta kieltämällä mahdollisuus asiakaskokemuksemme vahvistaviin tutkimuksiin sekä herjaamalla julkisesti YLEn tekemässä haastattelussa Turun Pari Oy:n tuotteet humpuukiksi. VTT on samalla vedonnut tällä väitteellä myös siihen, että tutkimukseen ei tarvitse myöntää aikaa, koska se ei ole tutkimusprofessori Nils-Olof Nylundin mukaan järkevää ajankäyttöä. Tieteellistä tutkimusta tekevä VTT on siis tekemättä tieteellistä tutkimusta tehnyt johtopäätelmän, että jokin on humpuukia. On siis täysin selvää, että VTT:llä ei ole energiatutkimuksessa puolueetonta katsontakantaa.

VTT:llä näyttäisi muodostuneen tavaksi valita itse, mitä tutkitaan ja mikä saa olla heidän arvovallallaan tieteellisesti todistettua ja mikä ei. Suomalaisen yhteiskunnan kehityksen kannalta tämä on haitallista, koska valtaosa ihmisistä luottaa VTT:hen ja VTT:n omaan hokemaan puolueettomuudesta."

Ja Pekalle vielä sellainen havainto, että tässä asia kokonaisuudessa on kysymys paljon enemmästäkin, kuin siitä, että mikä on se vaikuttava mekanismi jota ei yleisesti ottaen tunneta tai hyväksytä käytännön sovellusten suunnitteluarvoissa.

Energiaa ei synny tyhjästä, kuten ei vero eurojakaan. Tulokset kuitenkin valtiontalouden ja asiakkaidemme suhteen kuitenkin kertovat selvän viestin.

Vastustaa saa ja pitääkin, mutta tosiasiat pitää tunnustaa kun faktat on pöydällä.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Aalto ja polttomoottorilaboratorio voisi olla seuraava kohde. Rahalla saa tutkimusta. Ja myyntilukujenne rajusta hyppäyksestä päätellen pystytte ne kyllä maksamaan.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #16

Tutkijat voivat tulla myös kentälle käytännön sovellukseen tekemään tutkimusta. Myös media voi tulla paikalle ottamaan selvää mistä puhutaan.

Vastustus on kovaa ja sitä yleensä perustellaan juuri laboratorio mittausten puuttumisella.

Kaikkien laboratoriossa tehtyjen tutkimuksien tulokset ovat pystyttävä osoittamaan toimiviksi myös kenttäkokeissa eli käytännön arjessa, jotta ne voidaan hyväksyä todellisiksi näytöiksi. Laboratoriotutkimusten tulokset täyttävät tieteellisen näytön määritelmän vasta, kun ne ovat pystytty toistamaan käytännön sovelluksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että millään laboratoriotutkimuksella ei ole tieteellisen näytön arvoa, ennen kuin ne on osoitettu käytännön toiminnassa paikkansa pitäväksi.

Sinulla on selvästi aikaa ja mielenkiintoa tuoteemme tutkimusta kohtaan, niin otatko sinne Aaltoon yhteyttä ja pyydätkö heitä tekemään yksilöidyn tarjouksen Turun Pari Oy:lle siitä, miten he oman näkemyksensä mukaan voisivat tätä asiaa mitata ja mitä se maksaisi sekä koska heillä olisi tälle mittaukselle aikaa?

Keskustelen aiheesta mielellään heidän kanssaan.

Numeroni on 050 525 74 52 .

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #22

"Laboratoriotutkimusten tulokset täyttävät tieteellisen näytön määritelmän vasta, kun ne ovat pystytty toistamaan käytännön sovelluksissa. Tämä tarkoittaa sitä, että millään laboratoriotutkimuksella ei ole tieteellisen näytön arvoa, ennen kuin ne on osoitettu käytännön toiminnassa paikkansa pitäväksi."

Minusta tämä on täysin päinvastoin. Tutkimuksen pitää olla laboratoriossa, ts. vakioiduissa olosuhteissa toistettavissa. Ja kenttäkokeiden arvo on kyseenalainen, kunnes ne pystytään laboratoriossa vahvistamaan

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #55

Jolloin voidaan päätyä tilanteeseen, kuten VW-konsernin dieselmoottoreiden päästöjen kohdalla?

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen Vastaus kommenttiin #56

Kun vakioiduissa olosuhteissa testataan tietyllä tavalla, saadaan samat tulokset (p.l. mittapoikkeamat tms.).
On aivan eri asia, jos testi on huonosti suunniteltu, tai ei sovi tilanteeseen tai siinä pystyy huijaamaan.

Eli nyt, kun tiedetään miten VW auton päästöt pystyy mittaamaan "oikein", eli poistamaan huijaus niin jälleen voidaan koe toistaa ja saada samoja tuloksia mittaajasta riippumatta.

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

No, jos jonkinlainen kaukovaikutustapa olisi olemassa, olisi sen mittaaminen valvotuissa olosuhteissa kiusallisen helppoa käyttämällä esimerkiksi ns lämpömittaria. Myös lämpökameralla kattilan tai huonetilan seinien pintalämpötila selviää sekunnissa, jos kiire on.

Niissähän pitäisi alkuperäisen hypoteesin mukaan näkyä poikkeamaa, jos ölyyn sekoitetaan 1:1000 suhteessa yli sadan euron litrahinnalla myytyä JetA1 lentopetroolia.

Sinänsä asiaa on melko turha tutkia, koska ir-säteet eivät läpäise edes alumiinifoliota, öljykattilasta nyt puhumattakaan.

Ville Valkama

Niin että yhdeksän vuoden seuranta ja vertailu kumotaan tai vahvistetaan yhden sekunnin mittaisella pintalämpötilan mittauksella vaihtuvissa olosuhteissa?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama

Kyllä, tosin kontrolloiduissa olosuhteissa. Jos jompi kumpi tuottaa enemmän tai vähemmän lämpöä muualle kuin kattilaveteen, silloin se näkyy ympäristön lämpötilassa. Kattilaveteen tuotetuissa tai savukaasujen mukana poistuvissa lämmöissä kun ei ole havaittu mitään eroja.

Käyttäjän pekkapylkkonen kuva
Pekka Pylkkönen

Vanha sanonta pätee:
Extraordinary claims require extraordinary evidence.

Eli evidenssin pitää olla poikkeuksellisen hyvää kun kyse on väitteistä jotka näyttävät sotivan rajusti tunnetun teknologian tasoa ja jopa termodynamiikan perusteoriaa vastaan.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #18

"ja jopa termodynamiikan perusteoriaa vastaan."

Mitä "termodynamiikan perusteoriaa" vastaan nyt "soditaan"?

Käyttäjän jlinjama kuva
Jussi Linjama Vastaus kommenttiin #19

Sanotaan näin, että jos James Prescott Joulen saappaat tuntuvat pieniltä, niin silloin villasukkia on liian monet.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #21
Käyttäjän JukkaKeskinen kuva
Tapio Keskinen

Turinat täällä on vähän niin kuin, että kannattaisi laittaa mikroaaltouuni tuottamaan lämmintä vettä sähkövastus lämminvesivaraajan tilalle.

Ville Valkama

Kiitos mielenkiinnosta asiaa kohtaan. Olet tervetullut käymään keskustelua aiheesta kanssani paikanpäällä.

Osoite on

Käkisuonkuja 2 / Portinkaari 2
21380 Aura

Pyydän varaamaan ajan etukäteen. Numeroni on 050 525 74 52.

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Mielenkiintoinen aihe.

Koska esimerkiksi asuinrakennuksen vesikiertoinen lämmitysjärjestelmä on yleensä suljettu säätösysteemi, ei veden lämpötilasta tai kattilan seinän boilerin puoleisen pinnan lämpötilaa tarvitse tarkastella, koska se on aina vakio, jos ulkoiset olosuhteet (lämmitettävän kohteen ja sitä ympäröivän tilan lämpötilaero, rakenteet) pysyvät vakiona.

Ajatuksena tässä PARI-lisäaineessa lie on, että jokin aineen aiheuttama fysikaalinen ilmiö aiheuttaa sen, että paloprosessi on kuumempi, tai muuten suhteessa enemmän säteilyenergiaa tuottava.

Lämpöenergia siirtyy paikasta A paikkaan B kolmella tavalla; johtuminen, kulkeutuminen (konvektio) ja säteily. Kattilan metallisen vaipan läpi konvektiota ei juuri tapahdu (ellei kattila sula), eikä myöskään säteilysiirtymistä (tai tapahtuu atomitasolla, mutta menee saivarteluksi). Joten energia kattilasta kiertoveteen siirtyy johtumalla. Tässä ei ole mitään ongelmaa, eikä riipu polttoprosessista.

Eli kattilan seinistä ei tässä ole kyse, vaan tavasta, jolla energia siirtyy palotapahtumasta kattilan seinään. Siinä prosessissa kaikki kolme yllämainittua energiansiirtomekanismia on käytössä. Ym. mekanismeilla on se merkittävä ero, että niillä on erilainen kulkeutumisnopeus. Säteily on nopein, konvektion ja johtumisen nopeudet riippuvat olosuhteista: lämpöenergia, joka on varastoitunut palokaasuihin ja väliaineeseen hyödyttää lämmitysjärjestelmää juuri niin kauan, kun se on kattilan sisällä. Kun kaasut ja muut aerosolit vapautuvat (piipun kautta) ulos, ne eivät enää ole osa säätösysteemiä.

PARI-aineen siis väitetään siirtävän energian siirtymistä enemmän säteilyn puolelle, jolloin energia siirtyy välittömästi kattilan seinään, sen sijaan, että se karkaa piipun kautta ulos. Looginen väite. Mikäli lämmönlähteen energia olisi 100% säteilemällä siirtyvää (aurinko on lähellä sellaista), olisi kattilan hyötysuhde aika hyvä. Piippua ei edes tarvittaisi.

Olennaista tässä onkin, tuottaako ko. lisäaine väitetyn vaikutuksen, eli käytännössä palotapahtuma virittää elektroneja, sen sijaan, että antaa molekyyleille liike-energiaa. TM:n testin mukaan ei. Tuo olisi lie helppo testata muidenkin toimesta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

"Eli kattilan seinistä ei tässä ole kyse, vaan tavasta, jolla energia siirtyy palotapahtumasta kattilan seinään."

Kyllä tässä on kyse jostain aivan mystisestä tavasta siirtää lämpöä...

"Lämmön vapautuessa suurelta osin polttoaineesta säteilemällä siirtyy se myös kattilaveteen ja sitä kautta putkistoa pitkin tehokkaammin säteilyn muodossa kasvihuoneeseen" -Turun Pari avoimessa kirjeessään kasvihuoneviljelijöille.

Tuo vaan ei ole mahdollista..

Eikä se että Pari-lisäaine vähentäisi kasvihuoneen ulkovaipan johtumislämpöhäviöitä..

Tämä seuraava lainauskin Turun Parilta on täysi vitsi. Kyseessä siis viljakuivurit..

"Kuumempi liekki tuottaa enemmän lämpösäteilyä, jota siirtyy aiempaa enemmän kuivaajauunista ilman lämmönsiirtoainetta suoraan kuivaajakaapissa olevaan viljan sisältämään kosteuteen."

Tämähän vaatisi sen että liekki on samassa tilassa viljan kanssa.. Sitä rohkenen epäillä..

Käyttäjän heke kuva
Heikki Paananen

Kiitos Riku täydennyksestä.

Nuo väitteet, joihin viittaat (jäi huomioimatta minulta), vaikuttavat fysiikkaan pohjautumattomilta. Kyseisen tehoaineen vaikutusta kannattaisi mainostaa väittämällä palolämpötilan kasvavan, eikä lämpösäteilyn "enemmällä" siirtymisellä putkissa.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #45

Jep. Siis itse palotapahtuman parantuminen saattaa olla mahdollista tuolla aineella, mutta nämä siitä seuraavat mystiset ilmiöt, saavat epäilemään sitä palopesän sisäistäkin tapahtumaa.

Vaan nämä loput väitteet kuten tuo ulkovaipan johtumishäviöiden vähentyminen ovat seurausta siitä että Valkaman itsensäkin mukaan "40 % säästön osoittaminen pelkästä palamishyötysuhteesta on fysikaalinen mahdottomuus", joten loput "vedetään hihasta".. Semmoista markkinointia.

Ville Valkama Vastaus kommenttiin #45

Vastaan nyt Heikille, kun jostain syystä Rikulla tämä asia menee tunteisiin.

Se että TM tutkii jotain, mitä he eivät osaa tutkia, ei tarkoita sitä, että he olisivat osoittaneet toteen jotain sellaista, jota he väittävät osoittaneensa.

Tutustu heidän artikkelinsa sanailuun tarkemmin. Jos sinulla on jotain kysyttävää savukaasuanalysaattorin toimivuudesta energiatehokkuuden mittana, niin ota ihmeessä yhteyttä minuun.

Puhelinnumeroni on 050 525 74 52

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka

Soitin referenssikohteeseen tomaatinviljelijälle S&S Frediin.

Viljelijä oli oikein vilpittömän kuuloinen puhelimessa ja sanoi että mitään muita muutoksia järjestelmään ei ole tehty, ainoastaan ruvettu käyttämään PARI lisäainetta ja kulutus tilalla tosiaan on hänen mukaansa pudonnut tuon 40%. Kulutus on varmistettu polttoaineen toimittajaltakin kuulemma. Numerot on hänen mukaansa oikein.

Varmaa on se, että Valkaman fysiikan tulkinnat ei tätä selitä joten jos näin todella tapahtuu voi kyseessä olla merkittävä keksintö.

Tuon toteaminen pitää kuitenkin onnistua labrassa ja se koe ei edes ole vaikea suorittaa kun on kattilalaitteistot käytössä.

Todella mielenkiintoinen juttu...

Pitäisi kaivaa dataa ulkoilman lämpötiloista tuolta ajanjaksolta. Laitteiston ohjaus on viljelijältä saadun tiedon mukaan sisäilmatermostaatin perässä, myös tuuletus ja käyttövesi on säädetty kuten aiemmin.

Laitteistot huollettu kuten aiemmin ja suuttimet samaa kaliiberia. Laitteistoa ajetaan pääosin täydellä teholla koska hieman alimitoitettu.

Käyttäjän virtanenanttim kuva
Antti Virtanen

Järjestelmään ei tarvitse tehdä muutoksia. Säästön voi saavuttaa myös lyhentämällä lämmityskautta helmi- ja lokakuusta. Tämä tieto löytyy S&Sn lausunnosta.

Ville Valkama

Ja saman satomäärän tuottaminen lyhyemmässä ajassa selvästi pienemmällä öljymäärällä on energiatehokkuutta.

Toimituksen poiminnat