*

RikuReinikka

Perustuslakivaliokunta rajoittaa perusteettomasti kansalaisaloite-järjestelmää

Perustuslakivaliokunta päätti jättää mietinnön kirjoittamatta koskien Paavo Väyrysen  kansalaisaloitetta euroalueen jäsenyyttä koskevan kansanäänestyksen järjestämisestä.

Tämän seurauksena kansalaisaloite ei tule pääsemään eduskuntakäsittelyyn.

Perusteluina "torppaamiselle" perustuslakivaliokunta on esittänyt kansalaisaloitteen koskevan tosiasiassa Suomen kansainvälistä sopimusvelvoitetta, jollaisesta kansalaisaloitetta ei voida tehdä. 

Kansalaisaloitteen ohjeistuksessa sanotaan, että aloitteen on koskettava asiaa, joka kuuluu eduskunnan lainsäädäntövallan alaisuuteen, eivätkä aloitteet siten voi koskea kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja niiden irtisanomista.

Muodollisesti Väyrysen kansalaisaloite kuitenkin koskee kansanäänestyksen järjestämistä, ei eurosta eroamista eli kansainvälisten velvoitteiden irtisanomista.

Perustuslain 53§ mukaan 

neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään.

Väyrysen mukaan torppaamisen perusteeksi on myös esitetty aloitteen "huono valmistelu". 

Valiokunta on arvostellut sitä, että aloite ei sisällä sellaista ”yksiselitteistä ehdotusta kansanäänestyksen toimeenpanosta äänestysvaihtoehtoineen, joka voisi toimia perustana eduskunnan täysistuntokäsittelylle ilman perusteellista valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua”.

Kansalaisaloite sisältää joko lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä.

Lakiehdotuksen tulee sisältää säädösteksti ja ehdotuksen perustelut.

Väyrysen aloite on muodoltaan ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä, ei siis lakiehdotus. Tämä tuli perustuslakivaliokunnan kokouksessa asiantuntijoiden suulla selväsanaisesti myös todetuksi.

Ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä tarkoittaa siis aloitetta, joka ei sisällä lakiehdotusta säädöksineen ja perusteluineen, vaan ainoastaan ehdotuksen siitä, että asiasta tulisi valtioneuvostossa käynnistää lainvalmistelu.  

Tästä syystä juuri tämä aloitemuoto sopii esimerkiksi laajoihin ja monimutkaisiin lainsäädäntöasioihin. Jollainen tämä kyseinen tapaus luonnollisesti myös on.  Kansalaisilta ei voida kohtuudella odottaa niin laajaa valtio-oikeudellista asiantuntemusta, että tämänkaltaiset aloitteet voitaisiin viedä lakiehdotuksena eduskuntakäsittelyyn.

Kuten edellä on esitetty, perustuslakivalionnan perustelut eivät ole kestäviä. Ja onkin erittäin kyseenalaista demokratian toteutumisen kannalta, että 16 henkinen valiokunta voi jyrätä mielipiteellään yli 50 000 nimeä keränneen kansalaisaloitteen estämällä sen etenemisen eduskuntakäsittelyyn, varsinkin kun mitään perustuslaillista syytä torppaamiselle ei ole.

Tulkitsemalla kansanäänetykseen tähtäävät aloitteet "kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä ja niiden irtisanomista" koskeviksi vain sillä perustein, että äänestystuloksesta mahdollisesti seuraava poliittinen ja valtio-oikeudellinen prosessi saattaa vaikuttaa kv-velvoitteiden syntymiseen tai niistä irtaantumiseen, perustuslakivaliokunta rajoittaa voimakkaasti koko kansalaisaloite-järjestelmää ja estää samalla muiden samantyyppisten aloitteiden etenemisen mikäli ne saavuttavat vaadittavat 50 000 kannattajaa.

Esimerkkinä mainittakoon Nato-aloitteet, joissa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä sotilasliiton jäsenyyteen tähtäävän prosessin käynnistämisestä.

Perustuslaki valiokunta teki näin kertaheitolla tyhjäksi toiveet Nato-jäsenyydestä kansalaisaloitteen kautta.

Tallenne perustustuslakivaliokunnan kokouksesta katsottavissa eduskunnan verkkosivuilla.

 

 

 

 

Piditkö tästä kirjoituksesta? Näytä se!

14Suosittele

14 käyttäjää suosittelee tätä kirjoitusta. - Näytä suosittelijat

NäytäPiilota kommentit (42 kommenttia)

Käyttäjän Ukkram09 kuva
Markku Laitinen

Poliittinen eliitti tekee mitä huvittaa, välittämättä kansalaisista, demokratiasta tai oikeusvaltioperiaatteista. Maahan pitäisi saada Perustuslakituomioistuin, joka tutkisi poliittisen eliitin toimet 90-luvun lamasta lähtien.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid

Hyvä kirjoitus, kiitokset tästä.

"Tallenne perustustuslakivaliokunnan kokouksesta katsottavissa eduskunnan verkkosivuilla."

Onko Sinulla tarkempaa linkkiä?

Henry

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka
Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Suurten jäsenmaiden ja niiden bankstereiden EU-vetelässä ollaan ja syvällä käytännössä ilman äänivaltaa. Luotan kuitenkin hiukan siihen, että kabineteissa on jo valmisteltu eurosta lähtöä. Ehkäpä jopa EU:sta lähtöä, sen verran tulee lunta tupaan energia-asioissa.

Käyttäjän AleksiParkkinen kuva
Aleksi Parkkinen

Voiko asiasta edes kannella? Jos ei Suomen niin ironisesti EUn tuomioistuimeen?

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Ilkka Saraviitan kirjassa Perustuslaki 2000, sanotaan seuraavasti perustuslain 53§:stä sivulla 267:

"Neuvoa antavan kansanäänestyksen käyttöalaa ei rajoiteta perustuslaissa. Periaatteessa se lienee lähes rajoitukseton. Toisin sanoen lainsäädäntökysymysten ohessa sellainen voidaan järjestää mm. valtiontalouteen ja johonkin toimeenpanovallan (kuten ulkopolitiikka) alaan liittyvästä seikasta. Tuomiovallan alalla neuvoa-antavia kansanäänestyksiä ei hevin ole ajateltavissa."

Ilkka Saraviitan kirja on kommentaariteos uudesta valtiosäännöstä Suomelle. Ilkka on perustuslakiasiantuntija.

Voisiko nyt joku päätöksestä vastaava kertoa, että miten tehty päätös on mahdollinen muuten, kuin rikkomalla perustuslakia.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari,

en tässä puhu päätöksestä vastaavan perustuslakivaliokunnan puolesta mitään, vain oman käsitykseni:

- kansalaisaloitteessa sallituista asioista on rajattu ulos maan kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen (ks. PL § 53 perustelut).

Sen sijaan hallituksen ja eduskunnan toimivallassa on järjestää neuvoantavia kansanäänestyksiä näistäkin asioista.

Saraviita puhuu nimenomaan tästä jälkimmäisestä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Heikki

Kansanäänestyksen vaatiminen ei mielestäni mitenkään koske kansainvälisiä sopimuksia. Seuraukset eivät tule ennen syytä. Kyseessä on vielä neuvoa antava kansanäänestys, jonka muotoilusta hallitus vastaa. Vaihtoehdoiksi voidaan ottaa vaikka 10 versiota. Asiasta ei vaan haluta keskustella, joten perustuslakivaliokunta on tehnyt poliittisen päätöksen. Eikö noita poliittisia päätöksiä hillitä juuri perustuslailla?

Ei kansalaisaloitteilla voida hyväksyä tai irtisanoa kansainvälisiä velvoitteita, koska kyseessä on NEUVOA ANTAVA KANSANÄÄNESTYS. Eduskunta tekee päätökset.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #14

Jari,

no mistä tässä sitten äänestettäisiin, ellei Väyrysen esittämästä :

"Kansalaisaloite kansanäänestyksen järjestämiseksi Suomen jäsenyydestä euroalueessa".

Jäsenyyden muuttamisesta on kyse. Se on aloitteen tarkoitus - lopputulema. Ei kannata panna välillä päätä pensaaseen.

Ja se asia, kansainvälinen sopimus, on perustuslaissa rajattu aloitteelta ulos.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #15

Lopputulema on se, että kansa ottaa kantaa Suomen jäsenyydestä euroalueessa annettujen vaihtoehtojen mukaan. Ottaa siis kantaa annetuista vaihtoehdoista, joista yksi olisi luultavasti juuri jäsenyyden radikaali muuttaminen. Mitä olisivat muut vaihtoehdot? Samallahan otetaan kantaa myös eurojäsenyyden puolesta, vai kuinka? Kun kansa on ottanut kantaa, niin päätökset tekee eduskunta, niin kansainvälisistä kuin muistakin asioista.

Laitatko linkin tuohon perustuslain rajattuun kohtaan, jotta jokainen voi tehdä oman arvionsa.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #17

Aloiteoikeuteen tämä asia ei perustuslain ja perustuslakivaliokunnan kannan mukaan kuulu. Aloite on eduskunnassa loppuun käsitelty.

Lähde: HE 60/2010vp - Eduskunta

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #21

Ton jälkeen tilanne on muuttunut...

Kts HE 46/2011

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #22

Riku,

ei perustuslakia ole muutettu, vaan kansanaloitelakia.

Kansanaloitelain muutosten pitää tietenkin vastata perustuslakia.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #24

53 §

Kansanäänestys ja kansalaisaloite (4.11.2011/1112)

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämisestä päätetään lailla, jossa on säädettävä äänestyksen ajankohdasta ja äänestäjille esitettävistä vaihtoehdoista.

Kansanäänestyksissä noudatettavasta menettelystä säädetään lailla.

Vähintään viidelläkymmenellätuhannella äänioikeutetulla Suomen kansalaisella on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään. (4.11.2011/1112)

Kuin lailla säädetään. Muistaakseni perustuslain pitää olla selkokielinen niin, että jokainen voi sitä ymmärtää.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #24

Perustuslaissa säädetään kansalaisaloitejärjestelmästä vain yleisellä tasolla. Aivan kuten HE 60/2010 sanotaan. Siksi siinä lukee että "on oikeus tehdä eduskunnalle aloite lain säätämiseksi sen mukaan kuin lailla säädetään."

Ote HE 60/2010

Lainsäädäntöasioihin kohdentumisen lisäksi aloiteoikeudelle ei asetettaisi muita sisällöllisiä rajoituksia.

Perustuslaissa ei myöskään asetettaisi tiukkoja vaatimuksia kansalaisaloitteen muodolle. Säännösehdotus sisältää mahdollisuuden niin säädöstekstin muotoon laaditun lakiehdotuksen kuin väljemmin muotoillun, lainvalmistelutoimiin ryhtymistä koskevan ehdotuksen tekemiseen.

Kerros nyt ihan selvästi että miksi kansalaisaloitetta ei voi kansanäänestyksestä tehdä. Jos viittaat johonkin säädöskokoelmaan niin laita vaikka lainaus tekstistä, jotta ei tarvitse kahlata koko tekstiä läpi.

Laki kansalaisaloitteesta sanoo näin..

Kansalaisaloite sisältää lakiehdotuksen tai ehdotuksen lainvalmisteluun ryhtymisestä sekä ehdotuksen perustelut.

Kyseessä ehdotus lainvalmisteluun ryhtymisestä.

Kansalaisaloitelain esityksessä HE 46/2011 sanotaan selväsanaisesti seuraavaa.

Kansalaisaloite voi kohdistua myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain säätämiseen perustuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti.

HE 60/2010 mainitaan myös näin mm seuraavaa:

"Kansalaisaloite voi olla äänioikeutettujen aloite kansanäänestyksen järjestämiseksi jostakin asiasta.."

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #28

Riku,

kerron: sen vuoksi, että aloitteen koko asia - kansainväliset velvoitteet - on perustuslain mukaisesti aloiteoikeuteen kuulumaton asiaryhmä. Siis koko asia; aloitteen muodolla ei silloin ole hylkyyn merkitystä.

Näin sen tulkitsin, kun vedin nimeni Väyrysen listasta. Samoin tulkitsi PeV ja lopetti käsittelyn.

Kun PeV oli yksimielinen, niin ei siitä oikein saa ideologiaakaan irti. Paitsi; kaikki yhtä vastaan ;))

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #30

Joo mä ymmärrän että tulkitset asiaa noin. Mutta kuten sanottu, tulkinta on väärä. Jos katsot kokouksen tallenteen, kuulet asiantuntija lausuntoja jotka puoltavat kantaani.

Kansalaisaloitteelta on laissa rajattu pois aloitteet jotka koskevat kansainvälisten velvoitteiden hyväksymistä tai irtisanomista.

Kyseisessä aloitteessa ei ehdoteta kansainvälisen velvoitteen irtisanomista eikä hyväksymistä vaan nimenomaan kansanäänestyksen järjestämistä asiasta. Kansanäänestys on tietenkin luonteeltaan neuvoa-antava, eikä sen lopputulos suoraan johda mihinkään valtio-oikeudelliseen toimenpiteeseen.

Kansalaisaloitteen saa tehdä kansanäänestyksen järjestämisestä, eikä tässä tässä yhteydessä ole rajattu pois aiheita, jotka liittyvät kansainvälisiin velvotteisiin. Päinvastoin hallituksen esityksessä korostetaan mahdollisuutta tehdä aloitteita laajalla skaalalla.

Näin ollen perusteita kansalaisaloitteen hautaamiseen valiokuntaan ei ole olemassa.

Kuten jo blogissani mainitsin perustuslakivaliokunta päätöksellään perusteettomasti rajaa kansalaisaloitejärjestelmän kattavuutta.

On otettava huomioon että tätä logiikkaa noudattaen putoaa pohja pois myös muilta vastaavilta kansanäänestykseen tähtääviltä kansalaisalotteilta.

PeV:n päätös on potku haaroihin koko kansalaisaloitejärjestelmälle.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #31

Riku,

no johan on kumma:

eivät perustuslakivaliokunnassa asiantuntijat suinkaan osallistu valiokunnan päätöksentekoon; heitä vain kuullaan ja tehdään heille kysymyksiä. - Itsekin olen ollut monesti kuultavana.

Vasta asiantuntijoiden kuulemisen ja huoneesta poistumisen jälkeen valiokunta ryhtyy käsittelemään asiaa, ja tekee siitä päätöksensä.

Väyrysen aloite on eduskunnassa loppuun käsitelty, eikä se muuksi muutu. Olin aloitteen takana, mutta laki käveli yli.

Tämä tästä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #33

Lue kommentti 6 uudelleen.

Siinä olet oikeassa, että eihän tämä tästä mihinkään muutu, mutta annetaan nyt kuitenkin edes jotain palautetta ko. valiokunnalle. Esimerkki heiltä on huono.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #35

Jari,

OK; kyllä valiokunnan kannanotto on aika lailla sekavan oloinen.

Kanta olisi voinut olla myös päinvastainen, koska valiokunnalla on valta tulkita esitysten perustuslainmukaisuus. Jossittelua jää.

PS:

Tämän tapauksen opetus on ehkä siinä, että aloiteoikeuden säädöksiä olisi syytä nimenomaan kansainvälisiä velvoitteita koskien täsmentää. Niin monenlaisia tulkintoja aivan aiheellisesti esitetään. Mutta kun kyse on perustuslaista, niin taitaa jäädä huomiseen.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #36

Joo sekavaa on, eikä se meidän inttelystä mihinkään muutu. Lopputuloksena on vain valiokunnan mielipide. Hyvää sparrausta on tullut. Laitan pienen yhteenvedon tuohon alle, kun ehdin jo tekemään, josko hyödyttäisi jotain pohdiskeluissaan.

Muutama huomio asiasta on alla.

https://www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/1372

Tuon aloitteen oleellinen lause otsikon lisäksi on seuraava:

”Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit.”

Neuvoa-antavan kansanäänestyksen vaatimisen oikeutus löytyy tästä pykälästä:

”Perustuslaissa säädetään aloitteen kohdentumisesta lainsäädäntöasioihin. Kyse on kansalaisten oikeudesta tehdä aloite lain säätämiseksi jostakin asiasta. Muut eduskunnan toimivaltaan kuuluvat asiat jäävät aloiteoikeuden ulkopuolelle. Ottaen huomioon lainsäädännön alan laajuus ei tästä kuitenkaan johdu merkittäviä rajoituksia aloiteoikeudelle. Aloite voi koskea voimassa olevan lainsäädännön muuttamista tai kumoamista taikka kokonaan uuden lain säätämistä jostakin asiasta. Eduskunta voi lähtökohtaisesti säätää lain myös asiasta, josta nykyisin säädetään asetuksella. Kansalaisaloite voi kohdistua myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain säätämiseen perustuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti.”

Alla olevasta linkistä voi lukea asiantuntijoiden lausuntoja.

https://www.eduskunta.fi/FI/vaski/KasittelytiedotV...

Noissa lausunnoissa kerrotaan, että eurosta ei voi erota muuten, kuin siten, että erotaan EU:sta tai neuvotellaan sopimukset uusiksi. Muotovaatimukset eivät rajoita tässä asiassa. Lisäksi vedotaan siihen, että valmistelu vaatii valtioneuvoston voimakasta osallistumista, joka taas ei puolla eduskunnan käsittelyä.

Alla on sitten perustuslakivaliokunnan perustelut.

https://www.eduskunta.fi/FI/tiedotteet/Sivut/Perus...

Tässä on muutama huomio noista perusteluista.

”Perustuslakivaliokunnan mukaan asian harkinnassa valiokunnassa on ollut kysymys paitsi perustuslainmukaisuuden kontrollista myös tavanomaisesta lainsäätäjän poliittisen harkinnan piirin kuuluvasta päätöksenteosta.”

”Valiokunnalla ei ole velvoitetta laatia kansalaisaloitteen pohjalta mietintöä.!”

Eli on käytetty poliittista harkintaa.

”Vaikka kyseessä olisikin aloite lainvalmisteluun ryhtymisestä, perustuslakivaliokunnan mielestä kansalaisaloite ei tässä kansainvälisiin velvoitteisiin liittyvässä asiassa sisällä sellaista eduskunnan päätöksenteon pohjaksi kelpaava yksiselitteistä ehdotusta kansanäänestyksestä ja sen toimeenpanosta äänestysvaihtoehtoineen, joka voisi toimia perustana eduskunnan täysistuntokäsittelylle ilman perusteellista valtioneuvostossa tapahtuvaa valmistelua.”

Tuossa lainauksessa viitataan nimenomaan valtioneuvoston osuuteen.

”Perustuslakivaliokunnan mielestä ratkaisevaa kuitenkin on, että aloite on sen merkittävyys huomioiden kaikkein olennaisimmissa asioissa sisällöltään puutteellinen ja heikosti valmisteltu.”

Yllä oleva ja sitä edellisen lainauksen kohta yksiselitteisestä ehdotuksesta ovat mielestäni poliittista kikkailua tärkeällä asialla.
Jokainen tehköön noista omia johtopäätöksiään, mutta minusta politikointi perustuslain kustannuksella on säälittävää.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #39

Lisään edelliseen kommenttiini vielä sen, että minusta on varsin erikoista, että asiantuntijat ottavat kantaa myös Paavo Väyrysen perustuslakivaliokunnalle toimittamiin kannanottoihin (ainakin minusta tuntuu niin). Nuo kannanotot eivät ole olleet liitteenä kansalaisaloitteessa, joten allekirjoittaneet eivät ole sitoutuneet niihin. Täten niiden spekuloinnit eivät ole käsiteltävissä, kun käsitellään itse kansalaisaloitetta neuvoa-antavasta kansanäänestyksestä.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #39

Noilla perustuslakivaliokunnan perusteilla on sellainen vaikutus, että mikäli linja jatkuu, niin kaikki EU:hun ja yleensä kaikkiin kansainvälisiin sopimuksiin liittyvät kansalaisaloitteet ovat jo kättelyssä tyrmättävä. Valtioneuvoston valmisteluvastuu estää niiden käsittelyn automaattisesti.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #28

Riku,

PS. niin, se lähde on PL 53 §:n hallituksen esityksen perustelut:

HE 60/2010 vp, s. 40

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #32

Nimenomaan. HE 60/2010 s.40

"Kansalaisaloite voisi kohdistua
myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain säätämiseen perustuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti."

Tätähän olen kokoajan yrittänyt sinulle kertoa. Tätä Väyrysen aloite nimenomaan koskee. Kansanäänestyksen järjestämistä.

Jatkuu..

"Perustuslain 74 §:n mukaan eduskunnan perustuslakivaliokunnan tehtävänä on antaa lausuntonsa sen käsittelyyn tulevien lakiehdotusten ja muiden asioiden perustuslainmukaisuudesta sekä suhteesta kan-
sainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin."

Perustuslaissa ei säädetä kansalaisaloitteesta sillätavoin että sitä noudattaen olisi perusteltua katkaista siivet aloitteelta.

Perustuslakivaliokunta hautasi aloitteen poliittisista syistä ja perusteettomasti.

Tämä rajasi koko järjestelmän toimialuetta perusteettomasti.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #21

Sitten käännetään toinenkin poski.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #15

Tämän hallituksen esityksen löysin, tarkoititko tätä?

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110046

Tuosta esityksestä löytyy seuraava teksti, joka käsittääkseni osoittaa, että kuinka tärkeänä asiaa on pidetty.

”Eduskunnan käsittelylle ei aseteta erityisiä aikamääreitä. Valtiopäiväasioiden keskinäisessä käsittelyjärjestyksessä kansalaisaloite voisi kuitenkin rinnastua vähintään sadan edustajan allekirjoittamaan lakialoitteeseen, jolla on valiokuntakäsittelyssä tosiasiallinen etusija muihin kansanedustajien aloitteisiin nähden (HE 60/2010 vp, s. 40—41).”

Tämä teksti viittaa esittämääsi, tarkoititko tätä?

”Merkittävimpiä aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä ovat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen sekä valtion talousarvioasiat. Aloiteoikeuden piiriin kuuluvat kuitenkin myös sellaiset lainsäädäntöasiat, joilla on vaikutuksia valtion talousarvioon. (HE 60/2010 vp, s. 40)”

Aloitteessa ehdotetaan:

”Näistä syistä ehdotamme, että Suomen jäsenyydestä euroalueessa järjestetään kansanäänestys, jonka yhteydessä kerrotaan avoimesti jäsenyyden tähänastiset vaikutukset ja siihen liittyvät tulevaisuuden uhkat ja riskit.”

Ei tuossa ehdoteta velvoitteiden hyväksymistä tai irtisanomista. Johtopäätösten ja päätösten aika on myöhemmin eduskunnalla.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala Vastaus kommenttiin #20

Jari,

sorry, huomasin kommenttisi vasta nyt.

"Merkittävimpiä ....", sen perustella Väyrysen aloite ei täyttäsi perustuslain vaatimuksia. Siihen viittaa myös OM ja PeV.

Tähän samaan törmäsin viime vuonna ja vedin kannatukseni Väyrysen aloitteesta pois, "lainkuuliaisena kansalaisena" ;)))

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Jari,

PS:
edesmennyt Ilkka Saraviita oli myös eduskunnassa paljon käytetty valtiosääntöasiantuntija. Hänen poismenonsa oli suuri menetys valtiosäännön tuntemukselle.

Saraviita oli hyvin kansanomainen professori; hänen kanssaan oli helppo asioida. Hänen jälkensä oikeudenkäytön hyväksi säilyvät.

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala

Jo uuden perustuslain valmistelussa korostettiin kansalaisten osallistumisoikeuden lisäämistä. Koko 2000-luku on pyritty samaan päämäärään ja useita mietintöjä ja tutkimuksia aiheesta on tehty.

Nyt perustuslakivaliokunnan kanta näyttää osallistumisen lisäämisen todellisen tarpeen, käsittelyyn otetaan vain kullekin poliittiselle taholle sopivat asiat.

Kansalaisaloitteesta ei anneta edes lausuntoa, vaikka perustuslaki niin vaatiikin.

Käyttäjän ilkkavarsio kuva
Ilkka Varsio

jari ojala

Perustuslakivaliokunnassa on 17 jäsentä ja 9 varajäsentä. Se kokoontuu tavallisesti neljä kertaa viikossa. Perustuslakivaliokunnan kokoonpano edustaa eduskuntaan valittujen kansanedustajien kaikkien puolueiden kantaa. Kokoonpano täyttää kaikkien eduskuntaan valittujen puolueiden poliittiset näkemykset ja kannanotot.

Perustuslakivaliokunta antaa lausunnon kaikista perustuslain säätämisjärjestyksessä säädettävistä lakiesityksistä.

Perustuslakivaliokunnan yksimielinen päätös on, että kansalaisaloite kansanäänestyksestä Suomen jatkosta euroalueen jäsenenä ei etene eduskunnan suuren salin äänestykseen.

Valiokunnan mukaan aloite on sen merkittävyys huomioiden kaikkein olennaisimmissa asioissa sisällöltään puutteellinen ja heikosti valmisteltu. Tästä johtuen valiokunnalla ei ole velvoitetta laatia kansalaisaloitteiden pohjalta mietintöä.

Käyttäjän HeikkiSantala kuva
Heikki Santala

Ilkka,

noin se on.

Kannatin aikoinaan Väyrysen aloitetta, mutta kun totesin, että se ilmeisesti on ulos rajattujen kansainvälisten velvoitteiden osalta perustuslain vastainen, niin peruutin kannatukseni.

Kieltohan ei käy ilmi perustuslain, eikä kansanaloitelain tekstistä, mutta aukeaa perustuslain 53 § hallituksen esityksen perusteluista.

Se taisi olla myös PeV:n päätöksessä olennainen asia. Selitykset aloitteen heikosta valmistelusta tuntuvat kuorrutukselta.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #13

Eipä välttämättä olekkaan. Perustuslakivaliokunnan kokouksessa kuultiin myös asiantuntijalausuntoja joiden mukaan aloite voidaan käsitellä.

Tolkulliset ihmiset ymmärtävät että aloitteessa vaaditaan kansanäänestyksen järjestämistä.

Olisi kokonaan toinen asia mikäli aloitteessa suoraan vaadittaisiin eduskuntaa käsittelemään euroalueesta irtaantumista. Se ei olisi kansalaisaloitteen kautta mahdollista.

Kansanäänestyksen tuloksen vaikutuksilla spekulointi ei ole relevanttia tässä vaiheessa.

Aloitteessa esitetty kansanäänestys ei tekisi muutoksia kansainvälisiin velvoitteisiin ja on siksi mahdollinen kansalaisaloiteen aiheeksi.

Asiassa ei ole mitään epäselvää.

Osa asiantuntijoista oli paikalla tekemässä politiikkaa, sen huomaa jos katsoo kokouksen. Se ei ole asiantuntijoiden tehtävä.

Käyttäjän henry kuva
Henry Björklid Vastaus kommenttiin #18

Riku Reinikka!
Perimmiltään ei ole kyse siitä, etteivätkö politikot pelkäisi selvittää/tehdä jotakin mistä Bryssä ei tykkää, vaan nyt he pelkäävät jopa kansalaisten mielipiteiden julkituloa!

Muille:
Kansalaisaloite oli etukäteen oikeusministeriössä lausuntoa varten ja sen sanamuoto hyväksyttiin siellä. Vain lampaat määkivät, että se oli huonosti muotoiltu.
Mää, mää...

______________________

Kansanvallan kaventajat joukossamme (Perustusvaliokunta):

Puheenjohtaja Annika Lapintie
Vasemmistoliiton eduskuntaryhmä

Varapuheenjohtaja Tapani Tölli
Keskustan eduskuntaryhmä

Jäsenet:
Simon Elo

Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Maria Guzenina
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Anna-Maja Henriksson
Ruotsalainen eduskuntaryhmä

Hannu Hoskonen
Keskustan eduskuntaryhmä

Antti Häkkänen
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Ilkka Kantola
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Kimmo Kivelä
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Antti Kurvinen
Keskustan eduskuntaryhmä

Jaana Laitinen-Pesola
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Markus Lohi
Keskustan eduskuntaryhmä

Leena Meri
Perussuomalaisten eduskuntaryhmä

Ville Niinistö
Vihreä eduskuntaryhmä

Ulla Parviainen
Keskustan eduskuntaryhmä

Wille Rydman
Kansallisen kokoomuksen eduskuntaryhmä

Ville Skinnari
Sosialidemokraattinen eduskuntaryhmä

Henry

Käyttäjän jariojala kuva
jari ojala Vastaus kommenttiin #26

http://www.finlex.fi/fi/esitykset/he/2011/20110046

Tuosta hallituksen esityksestä selviää, että muotoilut tekstiin on pyritty tekemään mahdollisimman väljiksi, jotta juuri kaikki voisivat tehdä noita kansalaisaloitteita. Poliitikot ovat kaalimaan vartijoina, joka on kyllä perin valitetavaa ja säälittävää.

Käyttäjän RikuReinikka kuva
Riku Reinikka Vastaus kommenttiin #13

"Kieltohan ei käy ilmi perustuslain, eikä kansanaloitelain tekstistä, mutta aukeaa perustuslain 53 § hallituksen esityksen perusteluista."

Millä tavalla?

HE 46/2011

"Perustuslaissa säädetään aloitteen kohdentumisesta lainsäädäntöasioihin. Kyse on kansalaisten oikeudesta tehdä aloite lain säätämiseksi jostakin asiasta. Muut eduskunnan toimivaltaan kuuluvat asiat jäävät aloiteoikeuden ulkopuolelle. Ottaen huomioon lainsäädännön alan laajuus ei tästä kuitenkaan johdu merkittäviä rajoituksia aloiteoikeudelle. Aloite voi koskea voimassa olevan lainsäädännön muuttamista tai kumoamista taikka kokonaan uuden lain säätämistä jostakin asiasta. Eduskunta voi lähtökohtaisesti säätää lain myös asiasta, josta nykyisin säädetään asetuksella.
Kansalaisaloite voi kohdistua myös perustuslain muuttamiseen tai valtiollisen, neuvoa-antavan kansanäänestyksen järjestämistä koskevan lain säätämiseen perustuslain 53 §:n 1 momentin mukaisesti."

Eikös viimeisessä lauseessa sanota että aloite voi koskea kansanäänestyksen järjestämistä?

Edelleen HE 46/2011

"Merkittävimpiä aloiteoikeuden ulkopuolelle jääviä asiaryhmiä ovat kansainvälisten velvoitteiden hyväksyminen ja niiden irtisanomisen hyväksyminen sekä valtion talousarvioasiat. Aloiteoikeuden piiriin kuuluvat kuitenkin myös sellaiset lainsäädäntöasiat, joilla on vaikutuksia valtion talousarvioon. (HE 60/2010 vp, s. 40)"

Väyrysen aloitteessa ei olla äänestyttämässä eduskuntaa eurosta irtaantumisesta vaan siitä että järjestetäänkö asiassa kansanäänestys..

Vai miten ihmeessä tota aloitetta voi tulkita jotenkin muuten?

Käyttäjän MarkoMjlnirParkkola kuva
Marko Parkkola

Lyhyestä virsi kaunis.

Demokratian tuli olla enemmistön turva vähemmistötyrannialta. Nyt 16 poliitikkoa päätti yli 5 miljoonan puolesta ja ilmeisesti lainvastaisesti.

Kysymys: Käytiinkö Ranskassa vallankumous turhaan?

Käyttäjän jukkamikkola kuva
Jukka Mikkola

Suomeen olisi hyvä perustaa Perustuslakituomioistuin Saksan malliin, jonka jäsenet olisivat korkeasti oikeusoppineita. Olen esittänyt tätä aikaisemmin muutamaan kertaan kommenteissani. Tämä olisi hyödyksi koko yhteiskunnalle.
Lainsäädäntötyössä on ollut ristiriitaisuuksia perustuslain kanssa. Perustuslakituomioistuin voisi tarkastaa, ovatko säädetyt lait ristiriidassa perustuslain kanssa. Jos Perustuslakituomioistuin katsoisi jonkin lain olevan ristiriidassa perustuslain kanssa, ei kyseistä lakia enää saisi soveltaa.
Ongelma on nyt siinä, että Perustuslakituomioistuin kaventaisi Eduskunnan valtaa ja sitä kansanedustajat eivät halua tapahtuvaksi. Ehkä tähän ajatteluun tulee muutos jossain vaiheessa tulevaisuudessa.

https://fi.wikipedia.org/wiki/Saksan_perustuslakit...

Käyttäjän timonenonen kuva
Timo Nenonen

Eu/ eurosta eroaminen vaatii näköjään aseellisen kapinan, koska demokraattinen polku on kohdannut esteitä.

Silti uskon,että Suomi tulee pääsemään eroon Eu/euro hirttosilmukasta ja saa valtiollisen itsenäisytensä ja oman valuutan takaisin.

Käyttäjän JouniHalonen kuva
Jouni Halonen

Kyllä tämäkin hoituu vaalien avulla, ihan kuntavaaleista lähtien. Ehdokkaina pitäisi vain olla sellaisia, jotka eivät politbyroita tai bankstereita kumartele ja pitävät sen, minkä lupaavat äänestäjille.

Toimituksen poiminnat